TUTKIMUS


Liisa Rantasaari
Otavan Opisto Nettilukio
HYVINVOINTIVALTIO - ilmiöpohjainen oppinen ja opetus kurssi
Pedagogit:
Esko Lius ja Minna Vähämäki

Sisältö:

Hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan kehitys maassamme

Miten sosiaaliturvajärjestelmä toimii?

Kuka rahoittaa ja miten?

Kuka sosiaaliturvajärjestelmästä hyötyy?

Edelleen kehittämisen mahdollisuudet ja mahdolliset aukot järjestelmässä



Johdanto:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän eri muodot ja mahdollisuudet luoda turvallisuutta kansalaisille. Sekä tutkia järjestelmän toimivuutta eri yhteiskuntaluokkia palvelevana järjestelmänä.
Selvittää rahoitusjärjestelmä ja sekä kustannukset eri järjestelmissä. Tutkia mahdollisia aukkoja järjestelmässä ja lopuksi selvittää, onko vielä mahdollisuuksia parantaa järjestelmää?

Tutkimus:

Sosiaaliturva otti ensiaskeleitaan, kun ensimmäinen asetus vaivaishoidosta, ennettiin 1800-luvulla (1852 ja 1879 )
Ne velvoittivat kunnat vastuullisiksi ihmsten elinoloista.
Jälkimmäinen asetus määräsi vaivaistalojen perustamisesta kuntiin. Vuonna 1897 perustettiin maahamme sairauskassoja ja työntekijäin tapaturmavakuutus saatiin 1895.
Edellä mainitut toimenpiteet olivat alkeellisia mutta aloittivat kehityksen, mikä on jatkunut näihin päiviiin saakka.

Itsenäisen Suomen hyvinvoinnin rakentuminen

1920-luku: yleinen oppivelvollisuus, köyhäinhoitolaki.

1930-luku: kansaneläkkeiden alkuvaihe, äitiysavustus vähävaraisille, mielisairaanhoitolaki, lastensuojelulaki, irtolaislaki.

1940-luku: lait kunnan lääkäreistä, terveyssisarista, kätilöistä ja äitiys- ja lastenneuvoloista, lapsilisä, invalidihuoltolaki, kansakoulujen ilmainen ateria- ja terveydenhuolto, kodinperustamislainat.

1950-luku: kansaneläkelaki, vajaamielislaki, huoltoapulaki, asumistuki, vanhainkotien ja muiden laitosten rakentaminen.

1960-luku: laki päihdyttävien aineiden käyttäjien huollosta ( niin sanottu PAV-laki), erilaiset työeläkelait, sairausvakuutuslaki, laki kunnallisesta kodinhoidosta.

1970-luku: kansanterveyslaki, kasvatusneuvolalaki, päivähoitolaki, kehitysvammalaki, niin sanottu lapsipaketti ( elatusturva, isyyden tunnustus.)

1980-luku: sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, erikoissairaanhoitolaki, päihdehuoltolaki, lastensuojelulaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sairauvakuutukseen liittyvät uudistukset.

1990-luku: päivähoitolain uudistukset, kuntoutukseen liittyvät lait, potilaslaki, potilasvahinkolaki.

2000-luku: sosiaalihuollon asiakaslaki, lastensuojelulain ja omaishoitajalain uudistukset, uudistuksia sosiaalihuoltolakiin.

Vuonna 2000 Anttonen ja Sipilä määärittelevät pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden universalismin seuraavasti:

- Sosiaalipoliittinen järjestelmä on tarkoitettu kaikille tietyn valtion kansalaisille.
- Kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen pääsy järjestelmän käyttäjiksi.
- Kaikki samassa tilanteessa olevat saavat saman sosiaalipoliittisen etuuden tai palvelun.
- Kansalaisilla on lain mukaan oikeus tiettyyn etuuteen tai palveluun. (* 26-27)

Hallinnollisesti suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kolmiportainen.
On valtakunnallinen taso, läänitaso ja kunnallinen taso.

Valtiota edustaa sosiaali- ja terveysministeriö, se ohjaa, suunnittelee ja valvoo sosiaali- ja terveystointa valtakunnallisesti.
Eduskunta on lain säätäjä, ministeriöt laativat asetukset, ja yleiset ohjeet ja suositukset.

Lääninhallitukset ovat valtion edustajia alueellisella tasolla. Niiden tehtävänä on sunnitella, ja valvoa sosiaali- ja terveystointa, sekä antaa ohjausta. Suomessa on viisi lääniä.

Kunnat toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueillaan lakien ja asetusten mukaisesti. Lain mukaan kuntien on on järjestettävä palvelut ja rahoituksen. Kunnat saavat tätä varten valtiolta rahaa eli valtionosuutta.
Valtionosuus määräytyy kunnan väestöikärakenteen, työttömyysasteen, alaikäisten lasten lukumäärän ja vanhusten lukumäärän perusteella.
Tarveharkinta- ja itsemääräämisoikeus on kunnille jätetty, näiden velvoitteiden noudattamisessa, eli saavat itse päättää palvelujen toteuttamisesta. Kunnat voivat käyttää omien tarpeidensa mukaan valtionosuutta valitsemiinsa palveluihin.
On herättänyt keskustelua kuntien eriarvoistumisesta , koska kunnilla on itsenäinen valta, miten varoja käytetään?
Näin ollen palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain, kun kunnissa panostetaan eri palveluihin eritavalla.
Tästä voi aiheutua, että kuntien asukkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan, miten valtion rahoitus toimii eri kuntasektoreilla?
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t141.pdf

Kuntien palvelun tarjonta ja palvelujen kustannukset eroavat hieman eri kunnissa, niin kuin edellä jo mainittiin.
Oheisesta linkistä pääsee katsomaan Helsingin seudun kuntien tilannetta. Se myös antaa selvyyttä koko maan tilanteeseenkin, vaikka pienet kunnat ovatkin väestöpohja rakenteensa tähden erilaisessa asemassa, kuin pääkaupunkiseudun kunnat.

http://www.kaupunkitutkimusta.fi/kaupunkitutkimus/erityisalat/fi_FI...

Myös väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa kuntien palveluiden kustannuksiin. Onhan sotien jälkeiset suuret ikäluokat nyt siinä vaiheessa, että he ovat eläke-iässä. Miten vanheneminen vaikuttaa taloudellisesti kuntien ja valtion rahoitukseen ja palveluiden tuottamiseen, siitä seuraavassa linkissä.

http://herkules.oulu.fi/isbn9514268334/html/c287.html

KELA rahoittaa sairaanhoito kuluja ja tuottaa kuntoutuspalveluita. Sekä antaa korvauksia suuriin lääkemenoihin. Etenkin pitkäaikaissairaiden lääkkeet ovat kalliita ja niiden kustantamiseen KELA: sta annetaan korvauksia. Miten paljon se maksaa yhteiskunnalle? EU- maiden tutkimus suuresta lääkeryhmästä, joka on myös KELAN korvauksen piirissä, ovat kolesterolilääkkeet. Siihen pääsee oheisesta linkistä asiaa tarkastelemaan.

http://www.soc.utu.fi/projektit/sosiaalipolitiikka/topsos/pdf/julka...

Myös yksityinen kansalainen ottaa osaa sosiaaliturvan rahoitukseen. Se tapahtuu verotuksen kautta. Palkasta peritään määrätty prosentti kunnille ja valtiolle, näillä varoilla kerrytetään valtion kassaa, mistä jaetaan valtionosuudet kunnille. Ei ole yksiselittetistä, että kuntien palvelut olisivat ilmaisia, niin kuin usein asia mielletään olevan.

Asiaa voi tarkastella oheisesta linkistä.

http://www.sttk.fi/fi-FI/sosiaaliturvakomitea/
Lisäksi tästä linkistä pääsee tutustumaan sosiaaliturvan rahoitukseen ja tilastoihin.
http://www.stm.fi/stm/toiminta_ja_talous/sosiaalimenot

Kuka sitten hyötyy sosiaaliturvajärjestelmästä?
Lain mukaan kaikki tasavertaisesti. Toteutuuko tasavertaisuus tässä, voidaankin kysyä?
Jos tarkastelemme tätä yksilön näkökulmasta, niin pääsääntöisesti voi sanoa, että toteutuu. Mukaan voidaan lukea, jopa maahanmuuttajatkin. heillekin kuuluvat suomalaisten sosiaalietuudet.

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet

Millä tavoin se toteutuu, siitä kerrotaan avattaessa seuraavat linkit.

Lapsiperheiden sosiaaliset tuet.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/lapset_ja_vanhemmuus

Asumiseen saatavat etuudet.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/asuminen

Toimeentulotuki.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/tyottomyys

Sairauden kohdatessa.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/sairaudet_ja_kuntoutus

Pitkäaikaissairauden tai vammautumisen kohdatessa.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/sairaudet_ja_kuntoutu...

Työtapaturman kohdatessa.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/sairaudet_ja_kuntoutu...

Eläke - etuudet.

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/elaketurva

Mielenterveyteen liittyvät palvelut. Onhan psyykkiset sairaudet ja masennus saaneet kansantaudin mittasuhteet. Samoin päihteiden käyttö on lisääntynyt hälyyttävästi.

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/mielenterveys_ja_paih...

Kaiken tämän lisäksi ennaltaehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdään jatkuvasti työtä.

http://www.stm.fi/hyvinvointi

http://www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/terveyden_edistam...

Ja jokainen meistä vanhenemme ja sairaudetkin sen mukana lisääntyvät. Hyvinvointiyhteiskunta on myös tässä elämänkaaren vaiheessa mukana. Turvaten hyvän vanhuuden ja kuoleman.

http://www.socom.fi/dokumentit/Vanhustyo/vanhuskehy/loppuseminaari/...

Voidaanko tätä kehitystä vielä parantaa, vai onko kuljettu tie loppuun? Onko tässä vielä aukkoja, joita pitäisi korjata?

Aukkoja löytyy, siitä on näyttöä. On olemassa kansalaisryhmiä, jotka syystä tai toisesta syrjääntyvät tästä julkisensektorin sosiaaliturva järjestelmästä.
Heidän avukseen kirkko on tullut vastaan. Diakoniatyössä, ne aukot näkyvät. Miten, siihenkin asiaan antaa lisä informaatiota seuraava linkki.

http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/uutiset-ja-ilmiot/4613/

Tämän linkin takaa pääsemme tarkastelemaan rovaniemeläisten näkökulmasta sosiaaliturvan aukkoja.

http://iwwww.rovaniemi.fi/includes/file_download.asp?deptid=20942&a...

Näistä edellä olleista esimerkeistä näemme, että paljon on vielä työtä hyvinvoinnin ja tasa-arvon saralla. Aukoton ei järjestelmämme ole. Kuitenkin asiat on jo nyt kohtalaisen hyvässä kunnossa ja Suomi on hyvinvointivaltion kärkimaita. Joten voimme todeta, että tähän saakka saavutetuista eduista pitäisi pitää kiinni ja edistämisen ja parantamisen varaahan aina on. Jotenka työ sosiaalialan saralla ei tule loppumaan.

Lähde: * Sosiaalinen turva ja hyvinvointi. Lähihoito. Päivi Forss-Marja-Leena Vatula-Pimiä. Edita 2007.

Katselukerrat: 1139

Kommentti

Sinun tulee olla Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Tytti Susanna Heikman on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
keskiviikko
Leena Lavonen on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Kesä 9
Irmeli Maunonen-Eskelinen on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Kesä 2
Virve Saarikoski on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Touko 29
Profiilin kuvakeHeidi Kosunen ja Anna-Maija Berg liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Huhti 12
Liisa Kivistö on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 26
Mervi Huhtelin vastasi jäsenen Milla Tuominen keskusteluun Todellisuuksia todellisuuden sisällä: ilmiötuotosten esittelyä ryhmässä Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011
"Onko aiheeseen liittyvää keskustelua jossakin. Mielelläni kirjoittelisin kommentin tai pari. Aiheesta kiinnostaa erityisesti oman asenteen valottama todellisuus. Se, kuinka ihmiset näkevät saman tapahtuman ihan eri lasien…"
Maalis 14
Mervi Huhtelin julkaisi tilan
"Hei, Olen konseptikehityksen johtava asiantuntija Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssö ja kiinnostunut oppimisen ja tutkimisen ympäristöistä."
Maalis 14

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot