Lukiolainen ilmiöiden ihmemaassa

[Kati]

Otavan Opiston toinen ilmiö Tulevaisuuden työ alkaa olla puolivälissä.

"Välillä tulee tunne, että on yksi Maija Meikäläinen monen "professorin" joukossa", toteaa nettilukiolainen Kia Pasi ilmiöpohjaisesta oppimisesta Ning-ympäristössä.


Paluu menneisyyteen

Kia on 26-vuotias kahden lapsen äiti. Nettilukiossa hän on opiskellut nyt reilun vuoden. Itsenäinen opiskelu on Kialle kuitenkin jo tuttua.

"Ala-asteella meidän koulussa ei ollut oikeastaan lainkaan mitään ns. erillisiä oppiaineita vaan melko monet (lukiokielellä puhuttaessa reaaliaineet) olivat yhden aiheen alla, jota kutsuttiin Teema-opiskeluksi", hän kertoo omasta opiskeluhistoriastaan.

Tässä on vahvoja yhtymäkohtia myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Kia mainitseekin innostuksen ilmiöihin heränneen juuri siksi, että "olisi ihana ns. verestää vanhoja muistoja".


...ja tulevaisuuteen

Ilmiössä Kia suorittaa kurssia Tulevaisuudentutkimuksen perusteet. Kurssia vetää tulevaisuudentutkija ja sosiologi Anita Rubin. Kian mukaan kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta:

"Moni asia on melko "yleistä", mutta ei välttämättä sellaista mitä tulee joka päiväisessä elämässä ajateltua."

Toisena isompana projektina on tutkielma pätkätöistä. Tavoitteena Kialla on löytää vastauksia kysymyksiin:

"Mitä se on, millaista pätkätyöt ovat ennen olleet, mikä on tämän hetkinen tilanne, tulevaisuus sekä millaiset ihmiset/mitkä ammattiryhmät tekevät eniten pätkätöitä jne."

Tutkielman tuloksena syntyy PowerPoint-esitys aiheesta. Se julkaistaan myös Ilmiöpohjaisen oppimisen Ningissä.


Vapautta ja vastuuta

Itsenäinen opiskelu sopii Kialle. Hänestä on ihanaa, kun saa itse etsiä tietoa opiskeltavasta aiheesta. Haasteitakin tähän opiskelutapaan liittyy:

"Itsenäinen opiskelu vaatii mielestäni tarkkoja aikatauluja, koska muuten kurssien valmistuminen venyy ja venyy. Näin lapsiperheen arjen keskellä aikatauluista ja muista kiinni pitäminen tuottaa joskus melkoista päänvaivaa", Kia toteaa itsenäisen opiskelun sudenkuopista.

Ilmiöissä "sekin on yllättänyt, kuinka paljon asioista pitää itse kysyä ja ottaa selvää".


Missä muut?

Eniten tässä ilmiöpohjaisessa oppimisessa Kia on ihmetyttänyt se, kuinka vähän lukiolaisia on mukana. Hänen terveisensä lukiolaisille ovatkin:

"Suuremmin joukoin mukaan osallistumaan ilmiöihin."

Tällä hetkellä ilmiöt tarjoavat hänen mukaansa melko erilaisen tavan opiskella, ainakin tavallisiin lukio-opintoihin verrattuna. Tuleviin ilmiöihin voisi Kian mukaan kehitellä mahdollisuutta vaikkapa yhteisen tutkimuksen tekemiseen.


Toiveita ja odotuksia

Kia toivoo, että jatkossa ilmiöitä voisi avata enemmän lukiolaisille.

"Nyt tuntuu, että melko moni puhuu erittäin hienolla kielellä asioista", Kia toteaa.

Hän esittää, että jatkossa asiantuntijat voisivat puhua asioista "rennosti ja ei niin tieteellisesti".

Vetäjiltä Kia toivoo enemmän näkyvyyttä. Omat tavoitteensa Kia kiteyttää seuraavasti:

"Odotukset ovat ehkä tässä vaiheessa sellaiset, että oppisi omasta aiheestaan mahdollisimman paljon sekä saisi kuulla mitä muut ovat tutkineet ja millaisia tuloksia/tietoja he ovat löytäneet."

(Teksti: Kati Jordan)

[Hannu Linturi]

Tämä pitää ehdottomasti viedä myös Muikkuun luettavaksi. Se sopii myös pakolliseksi kurssikirjaksi kaikille, jotka tulevat seuraavaan ilmiöön ohjaamaan tai asiantuntijoiksi!