Nyt ollaan kuulkaapas ystävät niin pitkällä, että ensi lukuvuonna tutkittavat ilmiöt on valittu. Näillä mennään:

toinen todellisuus (15.8.-22.9.2011)

onnellisuus (23.9.-11.11.2011)

suomalaisuudet (14.11.2011-9.1.2012)

valta (10.1.-21.2.2012)

aikamatka (22.2.-13.4.2012)

norppa-ilmiö (16.4.-31.5.2012)

 

Millaisia ajatuksia herää näistä? Sytyttääkö jokin ilmiö erityisesti? Mitä ilmiötä sinä haluaisit olla tutkimassa? Entä missä ilmiössä voisit olla ohjaamassa tai vaikka asiantuntijana?

Katselukerrat: 94

Kommentti

Sinun tulee olla Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus

Kommentoinut Mika Nieminen 10. kesäkuu 2011 19:28
Niin, kumpi lienee sitten parempi. Konstruktivistisessa opiskelussa opiskelija pyrkii rakentamaan tietoa aikaisemmin oppimansa varaan eikä opettele ulkoa. Jokaisen opettajan tulisi mieltää opettaessaan, että hän koettaa myydä uusia ideoita opiskelijan päähän on opiskelija sitten analyyttinen tai holistinen tai analyyttis-holistinen. Itse koen ennen olleeni analyyttinen opiskelija, mutta iän karttuessa ja tiedon lisääntyessä koen tulleeni entistä kokonaisvaltaisemmaksi oppijaksi. Ja uskon, että monet 15-20 vuotiaat oppivat pieninä paloina osakokonaisuuksia, joista jälkeenpäin huomaa tulleen kokonaisuuden. Ja sen jälkeen pyrkii etsimään osaamisvajeita ja täydentämään kokonaisuutta. Tehdessäni väitöskirjaani huomasin sen, että vielä n. 20-vuotiaat rakentavat osaamistaan pienin paloin eivätkä hahmota kokonaisuutta. Tosin olen opettanut päätoimipaikassani ilmavoimissa tukikohdan taistelua sitoen matematiikan opetuksen lentotukikohtaan perinteisessä kurssimuotoisessa systeemissä ja huomannut, että sekin toimii ja palaute on ollut hyvää.
Kommentoinut Tuija Salminen 10. kesäkuu 2011 18:42
Holistisella oppimistyylillä tarkoitan sellaista opiskelijaa, jonka täytyy hahmottaa ensin kokonaisuus, ennen kuin hän kykenee paneutumaan osiin. Analyyttinen opiskelija on (käsittääkseni) "päinvastainen" tapaus. Toinen näkee metsän muttei puita, toinen puut muttei metsää :)
Kommentoinut Mika Nieminen 10. kesäkuu 2011 15:51
Kurssimuotoisuus toteuttaa ihan hyvinkin, jos opettajat haluavat. Jos opettajat ovat itsessään vaan VES-pohjaisia ammattiyhdistysääliöitä ja pitäytyvät kiinni perinteisessä ainejaossa, se on heidän migreeninsä. Se on opettajien asenteista kiinni, miten yhteistyötä voidaan tehdä ja tehdään. Jos ilmiöpohjaisuus on se sateenvarjo, jos opettajat unohtavat VESSSSSSSIN ja ja tekevät ainerajoja ylittävää yhteistyötä niin JEEEEEEES. Kaikki, mitä Tuija sanoit :"Otavan Opisto ei ole nykymuotoinen lukio, vaan kansanopisto, jonka tehtävä on täydentää, laajentaa, vaihtoehtoistaa ja toisinaan myös kyseenalaista formaalia koulutusta. Meillä on nettilukio juuri siitä syystä, että palvelemme niitä, jotka eivät voi opiskella aikaan tai paikaan sidotusti (täydentävä) ja meillä on vaihtoehtoisia tapoja opiskella (non stop, ryhmäkurssi, ilmiö). Lukion lisäksi meillä on vapaan sivistystyön pitkiä linjoja ja perusopetuksen lisäopetusta, jotka myös ovat osallisia ilmiöpohjaisessa opiskelussa. Jokainen linja noudattaa tietenkin omaa OPSiaan ja haasteena on tosiaan miettiä hyväksilukuasiat huolella - mitä kursseja tai kurssin osia tulee opiskelleeksi jossain tietyssä ilmiössä.", on OK. Mutta itse puhun pelkästään lukio-opetuksesta ja kansanopisto yms. sellaisessa opiskelussa ilmiöt ovat ihan OK. Vaikka Otavan opisto ei olekaan nykymuotoinen lukio niin sen pitää toteuttaa lukion opetussuunnitelmaa ja sitähän se tekeekin.. Mitä tarkoitat Tuija holistisella oppimisella?
Kommentoinut Tuija Salminen 10. kesäkuu 2011 15:26
Kysyn vielä, miten hyvin kurssimuotoinen lukio toteuttaa voimassa olevia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja eheyttää opetusta aihekokonaisuuksien avulla? Näen ilmiöpohjaisen opiskelun juuri tällaisena eheyttävänä laajempaa ymmärrystä mahdollistavana tapana opiskella.
Kommentoinut Tuija Salminen 10. kesäkuu 2011 14:51

Otavan Opisto ei ole nykymuotoinen lukio, vaan kansanopisto, jonka tehtävä on täydentää, laajentaa, vaihtoehtoistaa ja toisinaan myös kyseenalaista formaalia koulutusta. Meillä on nettilukio juuri siitä syystä, että palvelemme niitä, jotka eivät voi opiskella aikaan tai paikaan sidotusti (täydentävä) ja meillä on vaihtoehtoisia tapoja opiskella (non stop, ryhmäkurssi, ilmiö). Lukion lisäksi meillä on vapaan sivistystyön pitkiä linjoja ja perusopetuksen lisäopetusta, jotka myös ovat osallisia ilmiöpohjaisessa opiskelussa. Jokainen linja noudattaa tietenkin omaa OPSiaan ja haasteena on tosiaan miettiä hyväksilukuasiat huolella - mitä kursseja tai kurssin osia tulee opiskelleeksi jossain tietyssä ilmiössä.

Olen samaa mieltä Mikan kanssa läpi vuoden kulkevasta ilmiöstä, ja meillä onkin keskusteltu paljon ns. kattoilmiöstä. Ensi lukuvuoden kattona on Hyvä elämä. Ilmiöpohjaisia suoritteita oli murto-osa verrattuna non stop -kursseihin tai ryhmäkursseihin. Toisaalta ne opiskelijat, jotka innostuivat ilmiöpohjaisesta opiskelusta, tulivat suorittaneeksi enemmänkin kuin vain yhden kurssin tiettyä ilmiötä opiskellessaan.

Minä olen itse holistinen oppija ja muistan vieläkin, kuinka irrallisiksi palasiksi eri lukioaineet minulle jäivät lukioaikana. Vasta myöhään aikuisiällä aloin tajuta oppiaineiden välisiä yhteyksiä... Ilmiöpohjainen opiskelu olisi varmaan auttanut kaltaistani oppijaa.

Ilmiöt ovat siis yksi vaihtoehtoinen tapa, jota tarjoamme :)

 

Kommentoinut Mika Nieminen 10. kesäkuu 2011 14:29
Fysiikka ja kemia ovat olemassa arkipäivässä ilman ilmiöpohjaista oppimista ja opetustakin samoin kuin mikä tahansakin oppiaine. Tällainen aikaansidonnainen ilmiöopetus ei vaan toimi nykymuotoisessa lukiossa, sillä aikarajat paukkuvat vastaan hyvin helposti. Kuinka monta ilmiöpohjaista "suoritetta" tuli vuoden aikana? Kuinka monta perinteisillä kursseilla? Olen ihan samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että ilmiöt on ihan hyvä juttu, mutta jokin tässä ei vaan täsmää? Moni asia opiskelussa ei esim. fysiikassa ole sidoksissa tavallisen ihmisen arkipäivään? Jos ajatellaan esim. ydinfysiikkaa, niin siitä saa esim. toiseen todellisuuteen hyvää juttua vaikkapa tsekkaamalla ydinkatastrofon jälkeistä tilannetta. Mutta entä sitten? Fysiikka on kohtuullisen eksakti luonnontiede, jossa matematiikka on fysiikan kielenä ja ydinfysiikkaan/kvanttimekaniikkaan liittyvä matematiikka ei ole aina kansantajuista ja se vaatii useimmilta pitkällisen työn, jotta sen haltsaa? Jos ajatellaan vaikkapa ilmiötä suomalaisuudet niin saahan siihenkin liitettyä keinotekoisesti vaikka mitä fysiikkaan liittyen, mutta mitäs siitä ja entäs sitten? Meillä on kurssimuotoisessa lukio-opiskelussa kurssit OPSeineen valmiina, jossa on määritelty sisällöt, jotka opiskelijan tulee osata kurssin läpikäytyään. Kurssin sisällä voidaan opiskella ilmiöpohjaisesti, jos niin halutaan ja kurssi alkaa ja päättyy aikanaan lukujärjestyksen mukaan? Jotenkin tuntuu, että nuo ilmiöt pitäisi olla läpi vuoden, joita voidaan opiskella, niin ilmiöiden tarjoamat mahdollisuudet olisi laajemmin käytössä.
Kommentoinut Susku 10. kesäkuu 2011 13:47

Opiskelijan näkökulmaa asiaan:

 

Olen samaa mieltä Tuijan kanssa siitä että ehkä myös valinnaisia kursseja voi ottaa kun huomaa niiden olevan kytköksissä fysiikkaan ja kemiaan, ja huomaa etteivät ne olekaan tuntemattomia peikkoja vaan arkipäivässä näkyviä asioita. Toisaalta taas voi olla työn takana saada ilmiön kautta toimiva kokonaisuus, jolla voi suorittaa lukion kursseja ja joka oikeasti palvelee opiskelijaa.

 

Mielestäni ensi lukuvuoden aiheet ovat aika laajoja ja sen vuoksi mahdollisuudet opiskella niiden kautta ovat loistavat. Toisaalta se vaatii opiskelijoilta mutta myös opettajilta antautumista ilmiöihin, sitä että ollaan valmiita yhdessä hahmottelemaan ja rajaamaan aluetta ja suunnittelemaan tuotosta. Onhan totta, ettei ilmiö palvele ketään, mikäli se menee pelkäksi harrastukseksi silloin kun olisi tarkoitus oppia jotain mitä OPS määrää.

Kommentoinut Tuija Salminen 10. kesäkuu 2011 13:33

Suunnittelua -ryhmän keskustelualueella on näkyvissä kaikki ehdotukset, joista nykyiset kuusi valittiin mm. äänestyksen (kysely opiskelijoille ja henkilökunnalle) ja OPSin aihekokonaisuuksien perusteella. Ilman muuta kurssimuotoisessa opiskelussa voi toteuttaa tominnallista oppimista, ja fysiikassa ja kemiassahan on paljon kokeellista toimintaa myös. Voisiko ajatella, että esimerkiksi ryhmäkurssi tekisi osan kurssia ilmiössä ja osan omana ryhmänään. Tämä tarjoaisi kuitenkin kytköksen laajempaan ymmärrykseen - siihen että fysiikka ja kemia ovat kaikialla ympäröivässä maailmassamme.

Meillä on paljon opiskelijoita, joille fysiikka ja kemia ovat pelottavia mörköjä. Eräs tämän vuoden ilmiöopiskelija sanoikin Aika ja energia -ilmiöstä, että tuota en ainakaan ota, koska se on varmaan fysiikkaa. Ilmiökytkennällä opiskelijat ehkä uskaltaisivat lähteä helpommin mukaan opiskelemaan enemmänkin fysiikkaa ja kemiaa kuin vain sen yhden pakollisen kurssin verran.

Kommentoinut Mika Nieminen 10. kesäkuu 2011 11:04
Missä ko. Ilmiöitä on ollut nähtävillä. Kuten sanoin, jokaisesta valitusta ilmiöstä saa liitoksen fysiikkaan ja kemiaan. Jos tarkastellaan opetussuunnitelmia kursseittain, niin aika haastavaa... Lukion eräs tehtävä on jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja korkeakouluihin, niin se vaatii paljon miettimistä. Jos tavoitteena on pohtia ja keskustella ja rakentaa pelkkää omaa tietämystä luonnosta, niin sitten lukio on turhaa. Asia voidaan hoitaa vaikkapa sosiaalisen median avulla keskustelukerhoina. Kurssimuotoisessakin opiskelussa voidaan toteuttaa toiminnallista oppimista, se riippuu vaan opettajan ammattitaidosta.
Kommentoinut Milla Tuominen 10. kesäkuu 2011 09:47
Mikä ehdolla olleista ilmiöistä olisi sitten ollut se ilmiö, joka olisi tarjonnut aihekokonaisuuksia nimenomaan fysiikan ja kemian opiskeluun?

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Kati Airisniemi on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 8
Endel Pendel on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 6
Liisa Rantasaari julkaisi tilan
"Tervehdys! Olen ollut aikaisemmin täällä, uteliaisuuteni voitti ja " vanha suola" alkoi janottaa, palasin uutta oppimaan."
Loka 26
Jani-Petri Martikainen on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 24
Profiilin kuvakeAnnika Ruohonen ja Riikka Pöyhönen liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 11
Profiilin kuvakeSatu Musakka ja Tuomas Mikkola liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 6
Heli Väre on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 5
Jenny Virta on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 1

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot