Lukuvuonna 2010 - 2011 syvennymme tutkimaan seuraavia ilmiöitä

12.8.- 23.9.2010 Kaupunkien syke ja maaseudun rauha
24.9. - 11.11.2010 Nälkä ja jano + Ihminen 2.0
12.11. 2010 - 11.1.2011 Fanittaminen ja kiusaaminen
12.1. - 25.2.2011 Matkailun tulevaisuus
7.3. - 15.4.2011 Hyvinvointivaltio (eduskuntavaalit), kansalaisvaikuttaminen + SOF
18.4. - 27.5.2011 Aika ja energia

Nimet ovat vielä työnimiä ja niitä voi hyvin viilata edelleen. Valituissa teemoissa kuitenkin pysytään. Nimiehdotuksia otetaan vastaan ihan jo senkin takia, että osuva uusi nimi voi parhaimmillaan avata ihan uusia ja yllättäviäkin näkökulmia aiheeseen.

Katselukerrat: 33

Kommentti

Sinun tulee olla Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus

Kommentoinut Mika Nieminen 3. kesäkuu 2010 09:06
Jos otetaan ilmiöksi vaikkapa hypotettinen Nykyihmisen energiankäyttö, niin se vaatii todella tarkkaa rajausta pysyäkseen opetussuunnitelman rajoissa. Kemiaan ja fysiikkaan löytyy todella moneen kurssiin sisällöt, mutta se, että opiskelija opiskelee esim. KE 1 kurssia, vaatii todella tarkan pelisilmän ja rajauksen. Samoin muiden aineiden kanssa.
Kommentoinut Mauri Laakso 2. kesäkuu 2010 12:20
Tuo on oikeasti pohtimisen arvoinen asia. Henkilökohtainen näkemykseni on, että koko koululla pitäisi olla yhteinen ilmiö, johon jokainen opettaja voisi ottaa osaa sopivalla katsomallaan tavalla. Ideana pitäisi kuitenkin olla, että kulloinenkin ilmiö olisi sen periodin aineiden ja tavoitteiden suhteen kattava. Kun opettaja "modaa" tavoitteet ja ehkä työtavat ilmiön tarinaan sopivaksi, ns. tavallisen kurssin opiskelu palvelee ilmiön tiedonhankintaa ja usein käy niin, että opiskelija löytää reittejä, joita ope ei ole tullut edes ajatelleeksi. Silloin opiskelija usein tekee enemmän.
Kommentoinut Mika Nieminen 2. kesäkuu 2010 10:07
Joo-o, kyllä. Olen ymmärtänyt ilmiöpohajisuduen melko hyvin. Jos kuitenkin ilmiöpohjainen kokonaisuus kestää esim kuukauden, niin täytyy olla tarkat suunnitelmat siitä, miten edetään. Jos suoritustapana suurimmassa osassa kursseilla on esim. essee + muut tehtävät niin opiskelijalla menee pelkästään tiedonhakuun valtavasti aikaa.
Kommentti Maurin kommenttiin:"Ilmiöpohjaisuuden hienopuoli on siinä, että kapilaari-ilmiö on liitetty oikeaan kontekstiin, sekä niihin rakentamiseen liittyviin aihepiireihin, jotka ovat opiskelijaa motivoivia." Näinhän ammattitaitoinen opettaja tekee myös "tavallisilla" kursseilla, liittää opetuksen käytäntöön ja etsii aihepiirin sovelluksia. Jos tuntimäärät ovat ilmiöpohjaisessa oppimisessa per kurssi ovat samat kuin perinteisillä kursseilla, niin perinteisillä kursseilla opiskelu voi olla jopa tehokkaampaa. Onpa opiskelu minkätyyppistä tahansa, niin etukäteissuunnittelu on A ja O, jotta opiskelija saa jotain irti tutkittavasta ilmiöstä tai perinteisestä kurssista. Usein vaan käy niin, että tulee jokin hieno juttu kokeiltavaksi, mutta tietyn ajan kuluttua palataan vanhaksi ja hyväksi koettuun. En ole ilmiöpohjaisuutta vastaan vaan se on toimiessaan tosi hieno tapa opiskella...
Kommentoinut Mauri Laakso 30. toukokuu 2010 09:21
Vielä Mikalle sen verran, että tuossa juuri on se ilmiökokonaisuuden keksimisen vaikeus, koska opetussuunnitelmaan kuuluvat "virikkeet" pitää olla "löydettävissä" ilmiössä. Ilmiöpohjausuuden ideana ei siis ole se, että opittavana asiana kulloisessa ilmiössä on koko maailman asiat. (karrikoitu esimerkki). Tällä hetkellä opetussuunnitelmassa olevat aihekokonaisuudet ovat oikeansuuntaisia, mutta aivan liian karkeajakoisia, että niistä olisi kokonaisiksi ilmiöiksi. Lisäksi ilmiöt olisi oltava kulttuurisidonnaisia, aivan kuin oppiminen ja asiantuntijuuskin ovat. Jokaisessa koulussa on olemassa oma tietokäsityksensä, tapa luoda tietoa, joka täytyisi ottaa huomioon. Siksi myös se millaiset opettajat, puhumattakaan oppilaista, kussakin koulussa on, on hyvin merkityksellinen.
Kommentoinut Mauri Laakso 30. toukokuu 2010 09:09
Miten olisi tuohon fanittamis/kiusaamis- ilmiöön nimi, "sankarit ja antisankarit" Tuota hyvinvointivaltiota mietin, että voisiko siinä ennakoida tuota mahdollista maahanmuuttoteemaa otsikolla "maassa maan tavalla"?
Kommentoinut Mauri Laakso 30. toukokuu 2010 09:06
Jos opiskelijat rakentavat ilmiössä taloa, johon suunnitellaan pohjarakenne, johon rakennetaan kapilaarikatko, he joutuvat ottamaan asian selville. Se voi olla tavoitteiden mukainen tehtävä. Ilmiöpohjaisuuden hienopuoli on siinä, että kapilaari-ilmiö on liitetty oikeaan kontekstiin, sekä niihin rakentamiseen liittyviin aihepiireihin, jotka ovat opiskelijaa motivoivia. Lisäksi oppimisprosessissa on olemassa opettajalta piilossa olevia merkitysyhteyksiä, jotka voivat olla opiskelijalle merkityksellisiä. Fysiikan tavoitteet ovat olemassa tässä kokonaisuudessa aivan samalla tavoin kuin kurssillakin. Ne on myös opiskeltava ja jopa harjoiteltava kuin perinteisessä opiskelussa. Ero on vain siinä, että opittavalla asialla on merkitys ja siihen liittyy myös muiden aineiden tavoitteita. Jos talo on Euroopassa, kasvillisuusvyöhykkeillä on merkitystä, samoin liikenneyhteyksillä tai eri kaupan portailla jne. Samalla tavoin he joutuvat fysiikassa perehtymään sähköoppiin, lujuusoppiin, eristämiseen ja mekaniikan aiheisiin. Onneksi on olemassa fasilitaattori (ope), joka osaa ohjata kisällejä työssään, sekä oppikirjat, joista löytyy myös tietoa rakentajan ongelmiin. Haaste tulevaisuudessa aineenopettajien kohdalla on se, että he joutuvat synkkaamaan koko opetuskontekstin uusiksi ja tekemään saumatonta yhteistyötä toistensa kanssa. Tosin tutkimusten mukaan aineenopettajat ovat siihen jopa valmiimpia kuin luokanopettajat, koska heillä on jo valmiiksi yhteiset oppilaat. Luokanopettajat ne tahtovat omien oppilaittensa kanssa omissa nurkissa nyhjöttää :)
Kommentoinut Mika Nieminen 28. toukokuu 2010 09:49
Herää kysymys. Miten perinteinen opiskelu ja ilmiöpohjainen opiskelu ovat vaativuudeltaan linjassa? Jos opiskelija opiskelee vaikkapa FY1 kurssin ilmiöpohjaisesti tai kurssimuotoisesti, niin miten rinnasteisuuden käy? Onko se opettajasta kiinni? Onko työmäärä sama?

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Kati Airisniemi on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 8
Endel Pendel on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 6
Liisa Rantasaari julkaisi tilan
"Tervehdys! Olen ollut aikaisemmin täällä, uteliaisuuteni voitti ja " vanha suola" alkoi janottaa, palasin uutta oppimaan."
Loka 26
Jani-Petri Martikainen on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 24
Profiilin kuvakeAnnika Ruohonen ja Riikka Pöyhönen liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 11
Profiilin kuvakeSatu Musakka ja Tuomas Mikkola liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 6
Heli Väre on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 5
Jenny Virta on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 1

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot