Ihminen vs. perimän ja ympäristön valta, osa I: Persoonallisuuden mudostuminen

Tässä kirjoituksessa käsiteltävät asiat:

 

  • Kuinka paljon valtaa eri asioilla on ihmisen persoonan muodostumisessa?
  • Miten perimä, ympäristö sekä ihmisen omat valinnat vaikuttavat persoonallisuuteen?
  • Voiko tiedostamattomalla mielellä olla valtaa ihmisen persoonaan?
  • Kuinka ihminen voi itse hallita persoonallisuuttaan?
  • Mitä tarkoitetaan temperamentilla?
  • Piirreteorioiden merkitys

 

 

 

Persoonallisuutta on määritelty ihmisen psyykkisten toimintojen ja ominaisuuksien muodostamaksi melko pysyväksi kokonaisuudeksi. Jokaisella meillä oma ainutlaatuinen persoonaallisuutemme, joka vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme ja toimimme jokapäiväisessä elämässämme. Mikä sitten vaikuttaa siihen millaiseksi persoonallisuutemme muodostuu? Psykologian tutkijat ovat keränneet asiasta tietoa tutkimusten avulla ja kehittäneet niiden pohjalta erilaisia teorioita. Perimä, ympäristö sekä yksilön oma suuntautuneisuus ovat tekijät, jotka vaikuttavat persoonallisuuden kehitykseen.

 

Perimä eli yksilön geenit määräävät millainen temperamentti tällä on. Temperamentti on jokaisella oma yksilöllinen taipumus reagoida ulkomaailmaan ja siellä eteen tuleviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tutkimusten mukaan temperamenttipiirteisiin kuuluu muun muassa stressialttius, sosiaalisuus, aktiivisuus, elämyshakuisuus ja rytmisyys. Näiden ominaisuuksien ilmenemisessä on havaittu eroja jo vauvaikäisten yksilöiden välillä. Esimerkiksi yksi vauva voi olla temperamentiltaan erittäin aktiivinen ja liikehtiä paljon, kun taas toinen voi olla rauhallisempi ja passiivisempi. Kaiken kaikkiaan perimän osuutta persoonallisuuteen pidetään korkeintaan noin 50-60 prosentin suuruisena.

 

 

Temperamenttipiirteitä

Perimän lisäksi huomattavasti valtaa on myös ympäristöllä, mitä erityisesti sosiaalis-kognitiiviset näkemykset korostavat. Ympäristö vaikuttaa paljon siihen, miten periytyvät temperamenttipiirteet ilmenevät. Se voi vaikuttaa piirteisiin joko vahvistavasti tai heikentävästi. Lapsuudessa erityisesti perhe – vanhemmat tai muut huoltajat – muokkaa persoonallisuutta. Vaikka lapsi olisi syntyjään taipuvainen seurallisuuteen, saattaa hänestä tulla sosiaalisissa tilanteissa vetäytyvämpi jos hänen vanhempansa ovat vähemmän sosiaalisia, eikä lapselle tarjota paljon mahdollisuuksia olla kontaktissa muihin ihmisiin. Syntyjään yksin viihtyvän lapsen temperamenttipiirre taas vahvistuisi entisestään tällaisessa ympäristössä. Myös omatoimisella vahvistamisella voi vahvistaa perittyjä ominaisuuksia. Esimerkiksi helposti stressaantuva saattaa vältellä stressaavia tilanteita viimeiseen saakka, jolloin hänen on myös vaikeampi oppia käsittelemään stressiään ja sietämään hankalia tilanteita.

Entä voiko ihmisen omilla valinnoilla olla mitään valtaa? Humanistisen näkemyksen mukaan ihmisen omat päätökset todella vaikuttavat siihen, millaiseksi hänen persoonansa muodostuu. Tietoisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa kehitykseen. Kognitiivisen psykologian näkemyksessä korostetaan sisäisiä malleja ja oppimista. Ongelmiin johtavia vääristyneitä ajatusmalleja voidaankin sen mukaan korjata vahvistamalla uusia, parempia, sisäisiä malleja ja toimintapoja. Esimerkiksi temperamenttipiirteitä voidaan vahvistaa tai heikentää omalla toiminnalla: ujo ihminen saattaa oppia rohkeammaksi järjestämällä itsensä ahdistaviin tilanteisiin ja hankkimalla hyviä, rohkaisevia onnistumiskokemuksia. Tosin tässäkin tapauksessa ympäristöstä saadulla palautteella on osansa. Omaa persoonallisuuttaan ja toimintaansa voi mahdollisesti ymmärtää tietoisten hallintakeinojen, kuten ajattelun ja itsetarkkailun, avulla ja sitä kautta yrittää myös kehittää.

 

 

Tiedostamattoman valta

Psykodyynamisen käsityksen mukaan persoonallisuus koostuu eri tasoista. Tämän näkemyksen mukaan ihmisen tiedostamattomalla mielellä on huomattavasti valtaa persoonallisuuden kehittymisessä ja siinä korostuvat erityisesti tiedostamattomat vietit, ristiriidat sekä torjunnat. Näkemysen mukaan persoonallisuuden tasot rakentuvat lähes muuttumattomiksi jo varhaislapsuudessa, joten ympäristön ja lapsuudenkokemusten valta on persoonallisuuden kehityksessä huomattava.

Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud määritteli persoonallisuuden dynaamiseksi energiajärjestelmäksi, jonka muodostavat tietyt rakenteet: id, ego ja superego. Id kuvastaa ihmisen tiedostamatonta tasoa, johon kuuluvat vietit ja halut. Superego taas edustaa toista ääripäätä, tietoista mieltä, joka on selvillä ulkomaailman asettamista säännöistä. Näiden kahden voiman välillä tasapainottelee esitietoisella tasolla oleva ego, joka ohjaa yksilön tietoista toimintaa ja yrittää sovittaa yhteen superegon ja idin vaatimuksia.

Jung kehitti psykoanalyysistä oman suuntauksensa, analyyttisen psykologian. Jungin käsityksen mukaan kaikissa kulttuureissa esiintyy samoja arkkityyppejä eli perustyyppejä, rooleja. Nämä tulevat hänen mukaansa kaikille ihmisille yhteisestä kollektiivisesta alitajunnasta, ihmismielen syvimmästä tiedostamattomasta tasosta. Eräitä arkkityyppejä ovat muun muassa varjo, minä ja persoona.

 

 


Piirreteorioiden merkitys persoonallisuuden ymmärtämisessä

 

Piirreteorioiden mukaan persoonallisuus koostuu joukosta persoonallisuuden piirteitä. Ne esittävät ihmisillä olevan tietty määrä keskeisiä piirteitä, joihin muut lisäpiirteet sisältyvät. Piirteitä kuvataan tavallisesti jatkumoina, joissa esimerkiksi toisessa päässä on ujous ja toisessa rohkeus. Tunnetuimpia teorioiden kehittäjiä ovat muun muassa Cattell ja Eysenck. Eysenckin mukaan keskeisimpiä piirteitä on kolme: neuroottisuus, ekstroversio ja psykoottisuus. Cattellin mukaan on olemassa 16 peruspiirrettä. Näiden jälkeen tunnetuksi on tullut Big Five -teoria, jossa peruspiirteitä on viisi.

 

Tärkeimpien piirreteorioiden plussia ja miinuksia:

 



Piirreteorioiden tutkimukset ovat lähinnä deskriptiivisiä eli kuvaavia, joten ne eivät niinkään selitä syitä sille, mistä persoonallisuuden piirteet tulevat. Piirreteoriatutkimuksissa pyritään löytämään tiettyjä piirteitä, joita voidaan löytää kaikista ihmisistä. Piirreteoriat keskittyvät kuvaamaan millaisia ihmiset ovat, millaisesta piirteiden kokonaisuudesta heidän persoonallisuutensa koostuu. Teorioiden ongelmana onkin, etteivät ne huomioi tarpeeksi piirteiden ilmenemiseen vaikuttavia tilannetekijöitä vaan pitävät niitä varsin pysyvinä ominaisuuksina. Piirteet voivat nimittäin vaihdella eri tilanteissa: esimerkiksi joku voi olla yhtenä hetkenä hyvin pidättyväinen, mutta toisena suorasukainen.

 

Piirteitä on tutkittu muun muassa pitkittäistutkimuksilla ja kaksostutkimuksilla. Kaksostutkimusten mukaan yhden piirteen ilmenemiseen vaikuttaa yhdessä monta geeniä. On saatu myös selville, että joillakin piirteillä on melko vahva geneettinen pohja: esimerkiksi perinnöllisyyden vaikutus avoimuuteen on 61 % ja ekstroversioon eli ulospäinsuuntautuneisuuteen 53 % (Jangin tutkimus). Pitkittäistutkimuksissa taas on todettu, että ihmisen peruspiirteet ovat melko pysyviä eikä niiden voimakkuus siis tavallisesti muutu paljon elämän aikana.

Esitys piirreteorioiden keskeisistä piirteistä:

https://docs.google.com/present/view?id=dc4n8pqb_2hskrkzfq

Linkkejä eri piirreteorioiden testeihin (englannin kielisiä):
Big Five: http://similarminds.com/bigfive.html
Cattell 16PF: http://similarminds.com/cattell-16-factor.html
Eysenckin persoonallisuustesti: http://similarminds.com/eysenck.html

 

Lähteet:

 

Karrasch, Lindblom-Ylänne, Niemelä, Päivänsalo ja Tynjälä: PS : Lukion psykologia 5. 2007. Otava.

 

Vilkko-Riihelä, Anneli: Psykologia: lukion kertauskirja. 2008. WSOY.

Terveyskirjasto: Erilaiset temperamentit. 4.1.2008.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=l...

Katselukerrat: 5897

Kommentti

Sinun tulee olla Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Profiilin kuvakeAnnika Ruohonen ja Riikka Pöyhönen liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 11
Profiilin kuvakeSatu Musakka ja Tuomas Mikkola liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 6
Heli Väre on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 5
Jenny Virta on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 1
Profiilin kuvakeSamush ja Niina Komsi liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Syys 19

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot