Arto Pippola
  • Mies
  • Suomi
Jaa Facebookissa
Jaa

Arto Pippola:n kaverit

  • Airi Laine-Ruokanen
  • Karoliina
  • Susanna Puhakka
  • Tove-Mariella Järvisalo 1.
  • Maria Lindén
  • Aki Luostarinen
  • Susku
  • Pyry
  • Sari Jaaranen
  • SePeli
  • Li-Ra
  • Erla
  • Tiina Airaksinen
  • Anita Rubin
  • Jenni Linturi

Vastaanotetut lahjat

Lahja

Käyttäjä Arto Pippola ei ole vielä saanut lahjoja

Anna lahja

 

Arto Pippola:n sivu

JÄTKÄN TARINA

Olipa kerran jätkä. Hän syntyi tavalliseen työläisperheeseen vuonna 1930. Hänen vanhempansa olivat vaeltaneet köyhiltä seuduilta kohti parempia maita. Raskauden ajan jätkän äiti oli elänyt kohtuuttoman huonolla ravinnolla. Se näkyi myös vauvan punnituksessa. Jätkä oli hieman keskonen, mutta olosuhteisiin nähden ihan hyvässä kunnossa. Hän painoi noin 2 kiloa, mutta pituutta oli reilut 50cm. Pään ympärysmitta oli noin 35 cm. Se oli ihan hyvä se. Pimeästä kohdusta päästyään jätkän huuto ja äitin sekava nauru täyttivät synnytyslaitoksen huoneen hiljaisuuden. Ponnistusvaihetta edelsi avautumisvaihe ja viimeiseksi tulivat raskausjäännökset.

"Se on jätkä" , tohtori sanoi.

"Niinpä näyttäisi oleva", avustava kätilö sanoi hymyillen.

Kun napanuora oli katkaistu, alkoi jätkän ruokinta. Synnytyksessä jätkän aivoihin kohdistui pientä painetta, joka aiheutti lievän aivojen sisäisen vernepurkauman. Tästä ei kuitenkaan koitunut mitään haittaa hänelle.

Teorioita on monia, lähes yhtä monia, kuin on ihmisiäkin. Voi niitä olla enemmänkin, mutta henkilö nimeltä Jean Piaget'n teorian mukaan vauvaikä on ( 0-2) vuoden paikkeilla . Mistä lie ukko saanut tuonkin tiedon päähänsä, pohti eräskin asiantuntija.

Jätkä alkoi tehdä aistihavaintoja ympäristöstä. Vähitellen hänelle alkoi jäädä ympäristöstä muistikuvia. Siellä oli pöytä, tuoli, peili, matto, kaappi, kello, ovi ja tietenkin seinät. Joskus jätkä näki oman minänsä peilistä. Hän saattoi naurahtaa sille näylle hieman.Näön tarkkuus parani hyvin nopeasti. Alkoi tapahtua symbolista heräämistä. Jätkän ajattelussa alkoi tapahtua edistymistä.

Psyykkinen kehitys meni kohtalaisen hyvin. Jätkä sai tissiä ja läheisyyttä sopivissa määrin. Hänen äitinsä oli hyvin huolehtivainen vauvansa tarpeista. Virikkeitä riitti. Äiti puhui jätkälle selkeällä äidinkielellä. Tämä vuorovaikutus tarttui jätkään ihan varhaisvaiheessa. Kielellinen kehitys näkyi myöhemmin hänen kirjoitustaidossa ja vuorovaikutussuhteissa.

Jätkä ei kuitenkaan vielä tiedostanut olevansa erillinen jätkä. Kehitystä tapahtui vähitellen. Hyvä vuorovaikutus auttoi oman minän löytämisessä. Tietyt arjen rutiinit loivat turvallisuuden tunnetta ja hyvää vuorovaikutusta vanhempien ja jätkän ympärille.

Jätkän motoriset valmiudet olivat vielä kovin rajalliset. Alussa kävelystä ei oikein tullut lasta eikä paskaa, vaikka paskaa tulikin aina silloin tällöin. Vauva hän kuitenkin oli, joten annetaanpa sen kävelyn vielä olla. Motoriset valmiudet olivat hakusessa, mutta sen vastapainona hänellä oli jo syntyessään tiettyjä refleksejä, kehon automaattisia reaktioita.

Vauvan liikkuvuutta ensimmäisien kuukausien aikana ohjasivat refleksit. Tahdonalainen liikkeiden säätely oli vielä varsin heikkoa. ÄRSYKKEET laukaisevat vauvan kehossa refleksejä saaden elimistön toimimaan tahdosta riippumattomasti. Refleksit ovat imemis-, säpsähdys ja tarttumis-, kävely sekä suolen- ja rakon tyhjentymisreaktioita, joista jälkimmäiset pysyvät tahdosta riippumattomina noin 3 ikävuoteen saakka. Hengitysrefleksi säilyy läpi elämän.

Jätkän luusto ja lihaksisto kasvoivat hurjaa vauhtia. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hänen painonsa kaksinkertaistui. Noin puolen vuoden iässä jätkälle alkoi kehittyä katsekontakti. Myös hänen päänsä kääntyi, kun hän kuuli oman nimensä. Vauvalle on tyypillistä kokonaisvaltaiset, koordinoimattomat liikkeet. Jätkä heilutteli käsiään ja jalkojaan edestakaisin ja nauraa kihersi samalla. Vähitellen siinäkin alkoi tapahtua edistymistä. Liikkeet alkoivat integroitua. Kehittyi karkea motoriikka. Kasvo-, niska-, vatsa- ja selkälihakset kehittyivät lihasten toimintaa harjoittamalla. Sitten kehittyi hienomotoriikka. Sorminäppäryys näkyi jätkän kyvyssä käsitellä pieniä esineitä. Raajojen suhteen kehitys tapahtui ylhäältä alas.

Jätkä alkoi oppia kohottamaan päätään lattiasta. Hän harjoitteli kääntymään vatsalleen ja selälleen. Ryömiminen oli jo kohtalaisen hyvin hallussa ja vieläpä ihan äidinmaidon turvin. Istuminen alkoi myös luonnistua. Ensimmäisen vuoden jälkeen konttaaminen kohti eteisen ovea ja takaisin ei ollut mikään ongelma. Hiukan kävelemistäkin oli kokeiltu, tosin pientä tukea se vaati. Liikkeelle lähteminen oli jätkän elämässä hyvin tärkeä edistysaskel. Hän pystyi omatoimisesti tutkimaan ympäristöä. Tämä johti siihen, että jätkä taputti käsiään yhteen. Hienomotoriikka oli kehittynyt valtavasti.

Kun jätkä täytti kolme vuotta, kuvioihin alkoi ilmestyä muitakin lapsia ja aikuisia. Hiekkalaatikko oli kovassa käytössä. Lapset rakentelivat hiekkakakkuja käsin. Itkukin pääsi aina silloin tällöin, mutta itku tulee yleensä pitkästä ilosta. Taisi siinä mennä muutama hiekanmurunen suuhunkin, totesi eräs aikuinen. Ilmapiirissä oli sosiaalista kehittymistä. Leikit olivat järjestäytyneitä ja niissä oli joitakin yksinkertaisia sääntöjä, joita noudatamme vielä tänäkin päivänä hyvin monessa paikassa. Jos kohtelee toista kaltoin, leikki loppuu lyhyeen.

Jätkän sanavarasto oli kasvanut paljon sen ansiosta, mitä milloinkin sattui kuulemaan jostakin nurkan takaa. Hän kuuli erilaisia puhetyylejä ja ilmauksia. Vähitellen minäkäsitys ja sukupuolirooli alkoivat hahmottua. Ne näkyivät hyvin esimerkiksi kotileikeissä. Jätkä oli jätkä. Hänen ajatusmaailmansa oli kovin maaginen. Erilaiset kummitukset ja möröt olivat jossakin alitajunnassa, kun valot sammuivat.

Omatunto alkoi kehittyä. Leikeissä oli selkeät kielletyn ja sallitun asian erot. Teon tahallisuus oli vielä varsin epäselvä asia. Jätkä saattoi työtää toisen lapsen hiekkalaatikon reunalta sillä seurauksella, että leikkikaverilta pääsi itku. Sitä tapahtui puolin ja toisin. Kuka sen aloitti? Ympäristön tuki muodostui tärkeäksi seikaksi. Sen avulla jätkä pääsi parempiin suorituksiin ja saavutti hyvin kehitystason. Sosiaalinen ympäristö muokkasi jätkän kieltä ja ajattelua paljolti sen mukaan, millaista porukkaa sattui eteen tulemaan. Tätä ei voinut aina valita.

Jätkän koordinaatio oli kehittynyt huimasti. 4-vuotiaana leikit olivat jo huomattavasti monimutkaisempia. Erilaiset pallopelit ja kuperkeikat onnistuivat vaivattomasti. Myös lukeminen alkoi kiinnostaa. Jätkä oppi lukemaan kohtalaisen hyvin ennen kouluikää.

Kouluikään tullessa tunne-elämä paranee ja tunteiden peittäminen ja häpeän tunne mahdollistuvat. Itsensä tutkiskelu on hyvinkin keskeistä. Eletään päivä kerrallaan, mutta kukapa ei niin tekisi. Jätkä alkoi miettiä, mikä hänestä tulee isona. Poliisi, pallomies, lentokapteeni? Ei, liian tylsiä ammatteja kaikki. Käydäänpä koulu ensin loppuun.

Kouluikäisenä lapsi pystyy olemaan ryhmän jäsen. Kaverisuhteiden merkitys kasvaa. Lapsi alkaa hakeutumaan harrastusten pariin joko vanhempien painostamana tai kavereilta kuultujen puheiden perusteella. Sosiaaliset taidot kehittyvät kouluiässä erittäin paljon. Koulua voi verrata vaikkapa rakennustelineeseen ja siellä oleviin työtasoihin. On erilaisia oppilaita ja opettajia. Lähikehityksen vyöhykkeen teoriaa kuvaa juuri tämä rakennusteline, eli scaffolding-ajattelu. Oppimista auttavat tukitoimet on suunniteltu oppilasta varten.

On oltava tukikaiteet, ettei oppilas tipu vahingossa liian korkealta alas, vaikka tasapaino onkin kehittynyt hyväksi.

Yksi keskeinen saavutus on toimintojen automatisoituminen. Jätkä osasi seurata katseellaan kirjaimia, lukemaan ääneen ja kirjoittamaan yksinkertaisia tekstejä. Myös polkupyörällä ajaminen alkoi onnistua muutamia kaatumisia lukuunottamatta. Kehon yleinen hallinta parani entisestään.

Jätkä sai ensimmäisen kerran 13-vuotiaana, eli varsin nuorena. Siitä alkoi nuoruus. Kehossa tapahtuvien muutosten vuoksi nuorelle muodostuu uudenlainen minäkäsitys. Ujous alkoi vähitellen jäädä taakse. Identiteetti kehittyi kriisivaiheiden kautta. Huomiokyky alkoi olla paljon tarkkaavaisempi. Jätkä kykeni loogiseen ja abstraktiin ajatteluun. Ongelmia, joita tuli jatkuvalla syötöllä, oli helpompi ratkaista päättelytaidon myötä.

Nuoren sosiaaliset suhteet muuttuvat. Syntyy pysyvämpiä suhteita ikätovereihin. Vanhemmista pyritään päästä vähitellen irti. Nuori alkaa hangoitella auktoriteetteja vastaan. Hän kuitenkin tarvitsee niitä kohteita, joita kritisoi.

Aikuisuus alkaa noin 22 ikävuoden paikkeilla. Ihminen kehittyy fyysisesti hyvin vähän aikuisiässä. Pituuskasvu on jo saavutettu. Lihasmassa ja rasvakudos voi vielä muuttua suuntaan tai toiseen. Jätkä saavutti aikuisikään tullessa 175 cm pituuden ja painoa hänelle oli kertynyt sellaiset 65 kiloa.

Lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen tiedostamatta. Tähän teoriaan uskoi Sigmund Freud, joka loi psykoanalyysin. Jätkän käytöksessä oli havaittavissa rippeitä lapsuudesta. Työpaikalla ja muuallakin hän osasi käyttäytyä asiallisesti ja hiekkalaatikolla opitut pelisäännöt heijastuivat hänen sosiaalisiin taitoihinsa erilaisissa tilanteissa. Suullinen hyvä ulosanti oli saatu enimmäkseen isältä muutamia kirosanoja lukuunottamatta. Lapsuusajan ympäristöllä oli myös suuri merkitys; siellä käytiin asiallisia keskusteluja ja edettiin johdonmukaisesti. Jätkä eli nuoruutensa hyvässä pihapiirissä. Kaverit olivat mukavia ja kaikilla oli hyvä olla.

Kun jätkä saavutti 40 ikävuoden, hänelle alkoi tulla harmaita partakarvoja. Aistitoiminnot alkoivat heiketä. Ruokailutottumuksiin piti kiinnittää enemmän huomiota. Liikuntaakin olisi pitänyt harrastaa enemmän, mutta harva ihminen jaksaa kävellä nyky-yhteiskunnassa 20 kilometriä, saati sitten juosta. Kehon palautumiskyky alkoi heiketä. Jätkä huomasi tämän kävellessään kaupungista kotiin. Reissultaan palattua hän rupesi nukkumaan. Hänessä oli havaittavissa ikäkausikriisi.

Näitä kokemuksia oli sulateltava kaikessa rauhassa. Sitä kutsutaan syntetisoivaksi prosessiksi, jolla on keskeinen piirre aikuisen psyykkisessä kehityksessä. On oltava vakaa identiteetti, että hahmottaa todellisuuden. Jätkän psyykkiset rakenteet kehittyivät elämänkokemusten ja sulattelun myötä monimuotoisemmiksi. Hänen toimintansa oli varsin selkeää, vaikkakin keho alkoi vähitellen rapistua.

Vanhuus alkoi kolkutella ovea ja luita. Jätkä täytti 71-vuotta, mutta on vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Hän jaksaa kävellä, uida, ajaa autoa ja lukea kirjoja. Hänen tuli hyväksyä oma elämänsä ja edellisten elämänvaiheiden yhteensulautumiset. Ihmissuhteet tukevat hänen sosiaalista toimintakykyä. Hyvässä hoitokodissa vanhuus ei tule yksin.

Liitteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vauvaik%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leikki-ik%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuoruus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigmund_Freud

https://docs.google.com/document/d/19mPf_qL2LuCZ53CF1QN8oylg_XZSl8l1x7somXEsmAU/edit?pli=1#

PSYKOLOGIA 2 : Kehittyvä ihminen

 

 

Kommenttitaulu (7 kommenttia)

Sinun tulee olla Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus

24. lokakuu 2011 kello 13:56 Arto Pippola sanoi...
Kiitos, samoin!
19. lokakuu 2011 kello 19:12 Susanna Puhakka sanoi...
Kiitos kaverikutsusta :-)
19. lokakuu 2011 kello 15:26 Arto Pippola sanoi...
No sehän mukava :)
19. lokakuu 2011 kello 10:54 Airi Laine-Ruokanen sanoi...
Hei, keskiyöllä sä ilmestyit mun kaveriksi mun taululle. Ilo ja kunnia minulle.
19. lokakuu 2011 kello 08:25 Li-Ra sanoi...
Kiitos kaveripyynnösäsi. Tervetuloa kaverikseni:)
14. huhtikuu 2010 kello 10:29 Sanna K. sanoi...
Tervetuloa piratismin mielenkiintoiseen maailmaan :)
14. huhtikuu 2010 kello 09:00 Tuija Salminen sanoi...
Terevetuloa Ning -ympäristöön. Seuraavaksi voit liittyä Piratismi -ryhmään
Toivottavasti jaksosta tulee antoisa :)
 
 
 

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Profiilin kuvakeHeidi Kosunen ja Anna-Maija Berg liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Huhti 12
Liisa Kivistö on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 26
Mervi Huhtelin vastasi jäsenen Milla Tuominen keskusteluun Todellisuuksia todellisuuden sisällä: ilmiötuotosten esittelyä ryhmässä Toinen todellisuus 11.8.-22.9.2011
"Onko aiheeseen liittyvää keskustelua jossakin. Mielelläni kirjoittelisin kommentin tai pari. Aiheesta kiinnostaa erityisesti oman asenteen valottama todellisuus. Se, kuinka ihmiset näkevät saman tapahtuman ihan eri lasien…"
Maalis 14
Mervi Huhtelin julkaisi tilan
"Hei, Olen konseptikehityksen johtava asiantuntija Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssö ja kiinnostunut oppimisen ja tutkimisen ympäristöistä."
Maalis 14
Mervi Huhtelin on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 14
Anitra Leppäniemi on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 12
Anne Desmond on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 8
Anna Helena Piha on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Maalis 2

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot