Onko Presidentillä valtaa?

[Pekka Niemi]

Presidentinvaalikamppailu on nyt käynnissä. YH1 kurssilaiset (ja kaikki muutkin) voisivat hieman tutustua siihen, mitä valtaa Presidentillä oikein on?

Kiinostavaa on mm. se, että tulevissa Presidentin vaaleissa äänestysprosentti on todennäköisesti paljon suurempi kuin vaikkapa kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaaleissahan päätetään tavallisten ihmisten kannalta tärkeistä asioista: koulutuksesta ja terveydenhuollosta kun taas Presidentti myöntää mm. mitalleja.

Miksi presidentin vaalit saavat kansan paremmin liikkelle kuin kunnallisvaalit?

[SePeli]

Suurimmalle osalle meistä äänestäjistä on vielä muistissa Kekkosen ajan Presidentin valta. Kuvitellaan vissiin vieläkin Presidentillä olevan yhtä paljon valtaa, vaikkakin eräs ehdokkaista tituleerasi itseään joissakin aikaisemmissa vaaleissa puolivallattomaksi leskimieheksi. Mikäli hänet nyt sitten valitaan niin onko hän sitten vallaton ukkomies ja presidentti? Presidenttiä pidetään edelleenkin valtion päämiehenä

joka on kaikkien pomo. Kunnallisvaaleja ei osata pitää samalla tavoin tärkeänä vaikutuskanavana. Saattaahan kunnallisvaaleissa olla ehdokkaana se naapuritalon inhoittava äijä tai ämmä joka kaupan kassajonossa on niin mielin kielin itseään tykö tekevä, eihän sellaisia tartte kunnioittaa. Presidentti on sentään jotain muuta, kaukainen, etäinen. Sellaisen valintaan täytyy voida vaikuttaa, nuo kunnallispoliitikot kuitenkin sählää kaiken aikaa hommat päin p:tä. Itse henkilökohtaisesti olen äänestänyt vuodesta 1969 lähtien kaikissa vaaleissa aina kun mahdollista. Ainoastaan seurakuntavaalit ovat jääneet väliin.

[Joona Väisänen]

Eipä ole presidentillä enää juurikaan valtaa kuin esimerkiksi nimityksiä tehdessä, jolloin voi nimittää eri tehtäviin omia tuttujaan pätevämpien henkilöiden ohi, jossa esim. Halonen on kunnostautunut oikein urakalla vuosien varrella.

[Lea Salminen]

Presidentin valtaoikeidet ovat tosiaan kaventuneet vuosien aikana. Tosin itse en ole päässyt vielä äänestämään kuin halosen aikana. Joten vaikuttamista ei ole pahemmin tullut. Kunnallisvaalit ja seurakuntavaaliit ovat myös olleen äänestyslistalla.

Presidentin oikeuksia ei enään kunnoiteta samalla tavalla kuin mitä on saanut lukea ja huomata että ne oli esim kekkosen aikana. Jotenkin tuntuu että nykypäivänä presidentti on vain joku minkä kaikki muut maat näkee suomesta ensimmäisenä. Se on kuin joku tunnushahmo.

[Joona Väisänen]

Leea, meillä on viimeiset 12 vuotta ollut presidenttinä henkilö, jota kiinnostaa suomalaisten sijaan muiden asiat, syleilee maailmoja siellä sun täällä, kiinnittää huomiota vain seksuaalivähemistöihin yms ja unohtaa normaalit suomalaiset täysin eikä oikeastaan reagoi heihin millään. Mitä Halonen on saanut suomalaisten hyväksi aikaan? Mitkä on niitä hyviä asioita, joista hänet muistetaan? Ehkä viimeinen niitti Halosen arkkuun oli hänen kommenttinsa sekopää Kim Jong-Ilin kuolemasta "Kyllä häntä joku jää kaipaamaan." Nojoo on varmasti Haloselle kova paikka, kun omaa aatetta edustava ystävä kuolee. Mutta jännä kommentti etenkin siihen nähden, että vanha aatetoveri, Neuvostoliiton ja DDR:n aikoja haikeudella kaipaava Tuomioja tuumasi ettei Kimiä jää kukaan kaipaamaan.

Niin siis, pointti oli se, että mistäköhän  johtuu ettei nykypäivänä presidentistä juuri välitetä. Väitän, että Halonen on ollut erittäin paljon vaikuttamassa mielipiteeseen.

[Hilkka Pohjonen]

Presidenttimme on viimeiset kaudet ollut henkilö joka matkailee veronmaksajien rahoilla ympäri maapalloa. Millään tavalla kahdesta viimeisestä ei voi löytää kovinkaan merkittävää valtiomiestä. Halonen oli ihan pakko saada presidentiksi kun hän on nainen. Oli kuin jokin hyökyaalto olisi valikarjaa ajanut uurnille. Ja entäs nyt, mitä muistetaan viimeisestä 12:sta tai edes 18:sta vuodesta? Kovin taitavat laihoiksi jäädä saavutukset. Jonninjoutavia lautasriitoja ja nimitys-yllätyksiä on riittänyt. Meillä on onneksemme olleet niin hyvät ajat että presidentin näkyvimpiä tehtäviä on ollut matkailla siellä sun täällä valikoimassa vieraita itsenäisyyspäivän juhliin. Valtansa presidentti on menettänyt ja menettämässä seurauksena toisarvoisista toimistaan.

[Tapio vainikainen]

Presidenti virka on nykyään vain edustus ja poliittinen palkinto kansan valitsemana ansioituneelle poliitikolle. 

Ulkopolitiikka ja kaikki muut tärkeät  pulmat hoidetaan kunnissa ja  eduskunnassa demokraattisesti suomessa.

Siinä vaiheessakin jos sota syttyy jolloin presidentti on puolustusvoimine ylikomentaja on hänen virka toimia lähinnä hengellisenä terapeuttina sotilastieteitä lukeneille eri hyökkäys ja puollustus vaihtoehdoista.

Presidentillä on vallan sijasta oikeus kuulla tulevista ja menneistä päätöksistä ja tiettyyn rajaan asti poliittisista ja turvallisuus poliittisista seikoista.

 

[Katja Perttilä]

Ei presidentillä paljoa valtaa taida olla, ja sen takia tämän "arvonimen" saavuttaminen onkin varmaan monen poliitikon unelma. Paljon etuja, palkkioita, edustamista ja vähemmän vastuuta. Presidentillä on vielä ainakin valtaa esim. armahtaa elinkautisvanki, sitten nimitykset ja onhan hän puolustusvoimien ylipäällikkö.

Luulisin, että ihmiset lähtevät (jos lähtevät) helpommin liikkeelle pressan vaaleissa, koska se on niin "henkilöitynyt" vaali ja tavallaan puolueiden rajat ei tule niin vahvasti esille, koska presidentti ei edusta valinnan jälkeen enää niin vahvasti puoluettaan.

[Susanna Puhakka]

Kävin täällä katselemassa presidentin tehtäviä. Jostain syystä kuulun niihin henkilöihin, jotka lähtevät liikkeelle vasta presidentin vaalien lähestyessä ja unohtavat muut vaalit. Ehkä kyse on osittain myös tietämättömyydestä, ainakin omalla kohdallani. Puolueet ovat olleet itselleni jo pitkään yksi iso kysymysmerkki, joista en jostain syystä ole vain juurikaan ottanut selvää. Presidenttiehdokkaankin valitsin henkilön perusteella, en puolueen.

Taidan siis elää tietoyhteiskunnassa, jossa tieto ei jostain syystä ole aina välittynyt täysin perille. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaiset henkilöt äänestävät ylipäätänsä eniten? Onko esimerkiksi koulutuksella merkitystä? Iällä? Sukupuolella? Ketkä mahtavatkaan äänestää eniten.

[SePeli]

 Koetanpa kertoa omaan kokemukseen ja huomioihin äänestyspaikoilla näkyvistä äänestäjistä. Ensimmäisinä ennakkoäänestyspäivänä näkyi lähipostin ruuhkassa enimmäkseen iäkkäämpää jo varmastikin äänestyspäätöksensä tehneitä naisia ja miehiä. Yleiskuvana arvelen heidän olevan opistotasoa korkeamman koulutuksen saaneita. Koulutus kohottaa äänestysaktiivisuutta, mitä korkeampi sitä varmempi äänestäjä.

Sitä taas en ymmärrä, että miksi ihmiset eivät löydä sopivaa ehdokasta ennen vaaleja.Minulla on nyt jo tiedossa ensi syksyn kunnallisvaaleissa ääneni saaja. Joten siitä vaan Susanna uurnille. Äänestäminen on myös vallankäyttöä.

[Risto Gört]

Itselläni on ollut tilaisuus jutella näistä vaaleista monien ihmisten kanssa ja keskusteluissa nousee esiin presidentin valta tai se, ettei sitä juuri ole. Iäkkäämmät äänestäjät muistelevat herkästi Kekkosen aikaa ja ehkä vielä Koivistonkin, jolloin Pressalla oli vielä valtaa. Silloin Presidentti näkyi ja kuului useammin ja kyseessä olivat erilaiset asiat kuin nykyään. Esimerkkinä tulee mieleen Kekkosen 1970-luvulla julistama hätätila johtuen kasvaneesta työttömyydestä.

Presidentti kyllä johtaa ulkopolitiikkaa (yhdessä valtioneuvoston kanssa), mutta nykyisessä maailmantilanteessa pääministeri ja valtiovarainministeri ovat enemmän esillä varsinkin EU:ta ja euroa koskevissa jutuissa, kuin myös ulkoministerikin. Ei ole mikään ihme että on syntynyt kuva matkustelevasta presidentistä joka edustaa maatamme maailmalla kun ei muutakaan hommaa ole. Tuo Pekan mainitsema mahdollinen korkea äänestysprosentti varmaan johtuu tästä "henkilövaalista" jossa monet äänestävät vain sen takia ettei joku tulisi valituksi.

[Joona Väisänen]

Risto Gört sanoi:

 Ei ole mikään ihme että on syntynyt kuva matkustelevasta presidentistä joka edustaa maatamme maailmalla kun ei muutakaan hommaa ole. 

Niin, voidaankin hyvällä syyllä kysyä, että mitä ihmettä Suomi tekee presidentillä?

[Jaana S]

Presidentin vaalit ovat kaiketi ensisijaisesti henkilövaalit. Itse ainakin mietin enemmän esiin nousseita mielipiteitä ja johdonmukaisuutta ehdokkaiden osalta, kuin puoluekantaa. Presidentti ei suoraan vaikuta vaikkapa asumasi paikkakunnan vuokra-asunto kantaan tai järjestetäänkö kunnassa uudenvuoden ilotulitus. Voit mennä äänestämään ilman varsinaista henkilökohtaista vastuuta lähelläsi tapahtuvista asioista. Presidentti on ehkä enemmän edustushahmo, kuin varsinainen vaikuttaja. Tietysti puolustusvoimain ylipäällikkö omaa käytännössä valtaakin. Suomen pankin pääjohtajan nimitysoikeus, on ollut mieltäni hykerryttävä oikeus tässä taannoin. "Hyvä veli" -järjestelmässä kun paikkoja ja virkoja järjestellään kaverille kanssa tyyliin, presidentti torppasi yhden elostelijan matkan sillä saralla. Hienoa.

Wikipediasta katselin presidentin palkkioita, edustusmäärärahoja, asuntoetua ja näiden verovapautta. Kallishan tuo systeemi on, joten tätä puolta voitaisiin kyllä karsia. Presidentin elinikäinen arvo, kerran toimeen astuttua on aivan liikaa, taakse jäänyt voisi olla taakse jäännyttä.