Kenellä on valta vaikuttaa tuloeroihin?

[Susanna Puhakka]

Tässä yhteiskuntaan liittyvää kirjoitusta alustaessa pohdin, kenellä on valta vaikuttaa siihen, että naisten tulot ovat keskimäärin noin viidenneksen miesten tuloja pienemmät? Mistä se johtuu? Ei ainakaan koulutuksesta, joka on naisilla miehiä korkeampi.

Vaikuttaako yhteiskunta tähän, viranomaiset? Mikä on tämän ilmiön syynä?

[Susanna Puhakka]

Aloitusviestin lähteenä olen käyttänyt yhteiskuntatiedon oppikirjaa. Tässä vielä pari mielenkiintoista artikkelia, liittyen tuloeroihin.

• http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykse...
• http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Sukupuolten+tuloerot+...

[Joona Väisänen]

Toi HS-raati on äärimmäisen huono lähde eikä sitä pitäisikään käyttää lähteenä minkäänlaisissa keskusteluissa. Täysin pihalla olevista "taiteilijoista", kirjailijoista, piirtäjistä, taivaanrannanmaalareista yms. hihhuleista koostuva ryhmä, jolla ei ole harmainta aavistustakaan asioista, joita kommentoivat. Hyvänä esimerkkinä taannoinen HS-raadille tehty kysely ydinvoimasta, jossa "taiteilijat" toivat oman tietämättömyytensä, tyhmyytensä ja tunteisiin perustuvan argumentointinsa hyvin esille. Ydinvoimaa vastustetaan, koska se on paha ja tappaa kaikki. Itse ydinvoimasta ei sitten tunnu olevan tietoa yhtään sen enempää kuin esim. Greenpeacen terroristeilla. En valitettavasti voi ottaa vakavissani ainuttakaan tähän hihhuliporukkaan liittyvää uutista.

[Joona Väisänen]

"Naisen euro on 80 senttiä, naistaiteilijan 40 senttiä ja maahanmuuttajanaisen euro 20 senttiä, määrittelee visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä. Hän tosin muistuttaa, että naistenkin välillä on eroja."

Millä tavalla visuaalisen kulttuurin tutkija kykenee määrittelemään nämä niin tarkalleen? Mihin nämä hänen laskelmansa perustuvat? Ottaako hän huomioon, että normaali maahanmuuttajanainen (lue: islaminuskoinen lähi-idästä/afrikasta tullut ns. varsinainen maahanmuuttaja, joihin näissä aina viitataan) on yleensä luku- ja kirjoitustaidoton, ei omaa minkäänlaista koulutusta eikä kielitaitoa. Pitäisikö visuaalisen kulttuurin tutkijan mukaan silti maksaa täysin samaa palkkaa kuin muille?

"Naisten ja miesten keskimääräisessä tuntipalkassa ei ole Sumasen laskelmissa suuria eroja, rehtori Paula Tuovinen huomauttaa. Tuovisen mukaan syytä olisikin siirtyä järjestelmään, jossa kaikesta työstä maksetaan sama tuntipalkka ja ansiotaso lasketaan vain työtuntien perusteella.

"Sama palkka pörssihaille ja sairaanhoitajalle", hän vaatii."

No just. Sosialismi ja kommunismin kaipuuhan siellä nostaa päätään. Ehkä tämä kommentti kuvastaa kaikkein parhaiten HS-raadin vakavasti otettavuutta. Kaipaako Paula Tuovinen haikeana vanhoja hyviä Neuvostoliiton aikoja vai mikä tässä on pointti? Kommunismia on yritetty saada aikaiseksi useissa eri maissa ja kaikissa se on epäonnistunut. HS-raadin vasemmistolaisuus tulee kuitenkin hyvin esille.

Samasta työstä maksettavan palkan ero miesten ja naisten välillä on muutaman prosentin luokkaa, arvioi yliasiamies Antti Arjava.

Juurikin näin. Lähtökohtaisesti suurimmat palkkaerot taitavat johtua siitä, että niin moni nainen työllistyy ns. matalapalkka-alalle, jossa palkat ovat lähtökohtaisesti pienemmät. Tämä ei ole kuitenkaan mikään peruste väitteelle, että naisen 1€ = 80c. Useimmilla aloilla on yleensä työehtosopimus, joka määrittelee palkan, eikä siellä työntekijän sukupuolta mainita. Ei tietenkään, koska sehän olisi syrjintää. Mikäli joku kuitenkin kykenee hankkimaan itselleen suurempaa palkkaa, ei se ole hänen vikansa. Vaan, kun tämän raadin mielipiteet perustuvat yleensä lähinnä tunteiluun, ei niissä perusteluja ole lainkaan, kuten ei tuossakaan artikkelissa.

Ja kuten tuolla kommenteissakin mainittiin, naisilla ei ole pakollista asepalvelusta. Itse lusin vuoden intissä. Menetin 40 000 euron tulot.

Enempää tuskin tarvitseekaan kommentoida kyseistä HS-raatia. 

[Hilkka Pohjonen]

Tuloerot ovat selkeästi näkyvä osoitus naisten ja miesten arvostuksesta työmarkkinoilla. Toinen kummastuttava eriarvoisuuden osoittaja on avoimiin työpaikkoihin valinta. Ei ole kovin monta vuotta kun tietämässäni työpaikassa seitsemään avoinna olleeseen toimeen tuli valituksi kuusi miestä ja yksi nainen, hänkin koeajalle vaikka siitä ei edes ollut mitään mainintaa hakuilmoituksessa. Hoitoalalla ei oikein räikeästi voi suosia palkassa, suositaanpa siis toimia täytettäessä.

[Susanna Puhakka]

Haluaisin vielä muistuttaa, että aloitusviestini lähteenä käytin yhteiskuntatiedon kirjaa, jonka mukaan naisten tulot ovat keskimäärin noin viidenneksen miesten tuloja pienemmät eli se tarkoittaa sitä, että naisten euro olisi noin 80 senttiä.

Mitä asevelvollisuuteen tulee, niin miehillä ei ole "pakollista" synnytystä? Naisilla se taas tarkoittaa elämän jatkumista, jota ilman ei olisi miehiä eikä naisia. Kuinka paljon nainen menettää jäädessään kotiin hoitamaan lasta? Onko ainut vaihtoehto tasa-vertaisuuteen se, että tulevaisuudessa lääketiede ja tekniikka kehittyvät niin paljon, että myös miehet voivat synnyttää ja kantaa lapsia? Kannattaa lukea jos vaan saa käsiin, Tieteen kuvalehden (14/2011) artikkeli Naisesta isä ja miehestä äiti?

[jenny maria pauliina]

En kyllä näe mitään yhtenevää asevelvollisuudessa ja synnytyksessä.Armeijan käyminenkään ei ole pakollista myöskään miehille, vaan sen voi suorittaa myös muulla tavoin.Synnytyksestäkään  en kyllä puhuisi pakollisena, vaan pitäisin sitä ennemminkin lahjana! Nyt täytyy muistaa, että edes kaikki meistä eivät niitä lapsia pysty saamaan vaikka haluaisivat.Lapsen kanssa kotiin jääminen, on myöskin oma päätös.Totta tietenkin on , että jos on suotu saamaan lapsi, se toki täytyy synnyttää. Mitä noihin tulojen menettämiseen noissa molemmissa tapauksessa tulee, niin sehän on vaan itsestä kiinni miten asiansa järjestää !

Tässä elämässähän ei mikään muu ole pakollista, kuin kuolema ja sekin tapahtuu vain kerran !

Olen kyllä samaa mieltä Joonan kanssa, että " Lähtökohtaisesti suurimmat palkkaerot taitavat johtua siitä, että niin moni nainen työllistyy ns. matalapalkka-alalle, jossa palkat ovat lähtökohtaisesti pienemmät."

Lisäksi palkat muodostuvat hyvin pitkälti sen mukaan mitä osaat...(näytöt, teot, saavutukset)ei sen mukaan mikä koulutuspaperi sinulla on takataskussasi.Tämä onkin harmittava tilanne nykynuorisolle,  vaikka opiskelet kuinka paljon se ei takaa aina työpaikkaa.On hankalaa päästä työhön ilman kokemusta, pelkällä koulupaperilla ja teorilla, ei ikävä kyllä pärjää.Alalle halutaan ammattitaitoista, ja osaavaa porukkaa.Ei ole aikaa opettamiseen, perehdyttämiseen yms.Tässä asiassa taas etulyönti asemassa ovat ne kenellä on suhteita tahoille, jossa on valtaa.Täytyy saada kenkä oven väliin, että pääse etenemään urallaan.

Artikkelia en päässyt Kuvalehdestä lukemaan, mutta hieno kokemus olisi tuo raskausaika ja synnytys myös miehillekkin.Kun nyt viime Vappuna kävin synnyttämässä perheemme neljänne lapsen, tästä aiheesta oli keskustelua juuri kätilön kanssa.Jos tämä maailma kehittyy joskus niin paljon, että miehetkin voivat synnyttää, niin se tapahtuu silloin ainakin ihan täysin kivutta!!

[Susanna Puhakka]

Kiva lukea teidän näkökulmia. Yritin etsiä hieman lisää tietoa palkkaeroista ja päädyin lukemaan julkaisua Euroopan unioni tasa-arvoa tekemässä. Siellä on sivulla 26 palkkaeron syitä ja palkkaerojen kerrotaan voivan johtua:

• Naisten suorasta syrjinnästä työelämässä.
• Rakenteellisesta eriarvoisuudesta (nais- ja miesvaltaiset alat, naisvaltaiset alat heikommin arvostettuja ja huonommin palkattuja).
• Naisvaltaisilla aloilla edellytetyn pätevyyden ja taitojen arvostus on pienempää kuin vastaavien edellytysten arvostus miesvaltaisella alalla.
• Naiset ovat usein vähemmän arvostetuissa ja huonopalkkaisemmissa ammateissa, jopa yhden alan tai työpaikan sisällä.
  - Yritysten johtoasemissa vähemmän naisia kuin miehiä.
• Sukupuolistereotypiat sekä perinteet vahvistavat työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan.
  - Vaikutukset: Koulutusvalinnat ---> Ammatillinen ura ---> Palkka.
  - Sukupuolistereotypiat syynä myös siihen, että kaikkialla Euroopassa naiset hoitavat suurilta osin perhe- ja hoivatyöt.
  - Yksityis- ja työelämän naiset sovittavat miehiä useammin yhteen osa-aikatyön avulla.
• Naisten työurien katkonaisuus ---> mahdollisia negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja ylenemismahdollisuuksiin.

Näitä lukiessani itselläni herää ajatus siitä, että lasten hoitoa olisi hyvä jakaa tasavertaisemmin sekä miehille että naisille. Jos kotona molemmat puolisot tekisivät perheen ja kodinhoidon eteen yhtä paljon, jäisi naisilla enemmän aikaa omalle urakehitykselle. Samalla myös sukupuolistereotypiat voisivat alkaa muuttumaan.

Sukupuolistereotypioita voisi pienentää myös se, että erilaisille aloille pyrittäisiin saamaan yhtä paljon töihin sekä naisia että miehiä. Miten tämä sitten onnistuu? No, millainen kasvatus ajaa naisia tiettyihin tehtäviin ja miehiä tiettyihin? Olisiko lapselle hyvä antaa enemmän mahdollisuuksia sekä perinteisesti ajateltuihin tyttöjen sekä poikien leikkeihin? Mitä mieltä näistä olette? :)

[Susku]

Vastarannan kiiski ilmoittautuu (ja kommentoi)

Ehkä eksyn aiheesta, mutta koska tässä on alettu muutenkin jo pohtia miehen ja naisen välistä tasa-arvoa, lisään vähän omiani.

Jos puhutaan tasa-arvosta, eikö silloin pitäisi lakata puhumasta miehestä ja naisesta? Eikö pitäisi puhua ihmisestä? Nykyään useissa paikoissa on tietyt kiintiöt, joiden pitää täyttyä. Tiettyihin virkoihin pitää valita määrätyn verran naisia. Kun tätä alkaa ajatella tasa-arvon kannalta, niin eihän tässä ole tasa-arvoa ollenkaan. Voi olla, että esim. viisi miestä ovat pätevimpiä joihinkin virkoihin. Säännöt kuitenkin sanovat, että virkoihin voidaan palkata neljä miestä ja loppujen tulee olla naisia. Näin siis viidennen miehen koulutuksella ei enää ole merkitystä, sillä häntä vähemmän pätevä nainen kiilaa hänen edelleen sukupuolen, ei sopivuuden, perusteella.

Kenellä oikeasti olisi valta vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen? Sukupuolista keskusteleminen tekee miehestä ja naisesta eräänlaiset "vastavoimat", jotka kilpailevat keskenään. Eikö tasa-arvoa ole se, ettei sukupuoleen katsota?

* * *

Susanna, kirjoitit sukupuolistereotypiöistä mm. seuraavaa:

Sukupuolistereotypioita voisi pienentää myös se, että erilaisille aloille pyrittäisiin saamaan yhtä paljon töihin sekä naisia että miehiä. Miten tämä sitten onnistuu? No, millainen kasvatus ajaa naisia tiettyihin tehtäviin ja miehiä tiettyihin? Olisiko lapselle hyvä antaa enemmän mahdollisuuksia sekä perinteisesti ajateltuihin tyttöjen sekä poikien leikkeihin? Mitä mieltä näistä olette? :)

Mitä tulee lasten leikkeihin, tyttöjen suosituin leikki on nukkeleikki. Se on yhteydessä tulevaan äitiyteen. Poikien suosituin leikki ei ole auto-, vaan pyssyleikki, joka viittaa heidän sukuelimiinsä. Leikit ovat lasten työtä, ne valmistavat aikuisuuteen.

Jäin miettimään, mitä sukupuolistereotypialla tarkoitetaan. Yritetäänkö mieheys ja naiseus häivyttää sen vuoksi, että ne eivät voi olla tasa-arvoisia keskenään? (Mielestäni kyllä voivat.) Eikö jo fyysiset ominaisuudet pitäisi häivyttää sukupuolistereotypioina? Eikö se ole osa sukupuolistereotypioita, että miehen sukupuolielimet ovat erilaiset kuin naisen? Eikö se ole osa sukupuolistereotypioita, että nainen synnyttää, mies ei? Eikö se ole osa sukupuolistereotypioita, että nainen kykenee imettämään lasta, mies ei? Sitä paitsi, kun lapsi imee äitinsä rintaa, äiti alkaa tuottaa hormoneja, jotka auttavat äitiä kiintymään lapseensa ja ruokkimaan tätä. Samaa hormonia ei ole miehellä. Tämä saattaa olla kärjistystä, mutta, mutta...

Tätä, minkä nyt kirjoitan, en ole keksinyt itse, vaan olen lukenut sen kirjasta. Kerron jutun kuitenkin omin sanoin:

Erästä miestä ammuttiin keskelle otsaa. Hän ei kuollut. Jos uhri olisi ollut nainen, hän olisi kuollut. Miksi? Koska miehen aivopuoliskojen väliin jäi juuri luodin mentävä rako, jota naisella ei ole. Mies käyttää aivojaan eri tavalla kuin nainen, nainen eri tavalla kuin mies. Nainen vertaa koko ajan uutta tietoa vanhaan, etsii niistä yhtymäkohtia ja liittää niihin omat kokemuksensa (= aivopuoliskot ovat jatkuvassa kanssakäymisessä). Miehen aivot eivät toimi samalla tavalla. Se, että mies ei pysty samaan aikaan kävelemään ja jauhamaan purukumia (muuta kuin tahdissa), ei välttämättä olekaan vitsi.

[Susanna Puhakka]

Kommentoin nopeasti vain lasten leikkejä, muihin asioihin palaan mahdollisesti myöhemmin. Se, että tyttöjen suosituimman leikin sanotaan olevan nukkeleikki, onko se oikeasti niin, vai onko tytöt vain opetettu pitämään siitä eniten, jättämällä tarjoamatta riittävästi muita vaihtoehtoja? Sen jälkeen kun meille tuli lapsena autorata, siitä tuli ehdottomasti suosituin leikkini. Samoin esim. lapsille tarkoitettu mikroskooppi oli huomattavasti mielenkiintoisempi, kuin nukkejen kärrääminen rattaissa. Onneksi kuitenkin vaihtoehtoisia leluja perinteisille tyttöjen leluille oli lapsuudessa tarjolla, tosin hyvin vähän.

Mitä tällä yritän sanoa, ei voida olettaa että tytöt ja pojat pitäisi joistakin tietyistä heille perinteisesti suunnatuista leluista eniten. Se mistä kukin eniten pitää, selviää vain tarjoamalla tarpeeksi erilaisia vaihtoehtoja.

[Lea Salminen]

Tässä ollaan nyt menty aiheesta toiseen mutta palatakseni tuohon palkkakeskuteluun. Itse olen huomannut sen että vaikka työehtosopimuksen palkkaa on sama niin miehille kuin naisille. silti me naiset jotka teimme samaa työtä kuin miehet saatiin vähemmän palkkaa. Esim mun kanssa samoja vuoroja tehnyt 5v nuorempi jätkä sai 1400e käteen kun mä sain vaan 1100e käteen.(jos joku ihmettelee että mikä työ tuottaa näin paljon voin sanoa että paskahommat poliisilaitoiksen putkaosastolla ja pääasiassa iltaa ja yötä+ pyhiä joita muut eivät halunneet tehdä)  Eikä ollut mitenkään kyse siitä että toisella olisi ollut paremmat paperit tai tehnyt enemmän töitä. Miten olisi koska me tehtiin täysin samaa työtä ja vielä parina. Eli tässäkin tämä taas huomattiin.

Tuohon mielileikki keskusteluun on pakko kommentoida sen verran että itse vietin lapsena aikaani enemmän poikien kanssa kuin tyttöjen ja leikit myös olivat sen mukaisia.Vasta nyt olen alkanut ajattelemaan kuin nainen. Ennen olin vähän poikatyttö ja sen myös huomas. Eli ei se aina tarkoita sitä että jos on tyttö haluaa leikkiä nukeilla ja ja poika sotaleikkejä.

[Jaana S]

Kenellä on valta vaikuttaa tuloeroihin? Siinäpä kysymys. Sukupuolten väliset erot tuloissa, ovat kaiketi juuri tuosta jonkin alan naisvaltaisuudesta periytyvää. Kyllähän se niin taitaa olla, että naisten tekemiset otetaan enemmänkin "puuhastelun" kaltaisena. Työn kykenee suorittamaan kuka tahansa?

Yleismaailmallisesti tuloerot ovat järkyttäviä. Sattuman, onnen ja tilaisuuden myötä joku on saanut valtaa ja mammonaa. Silmiin osui juttu Beyoncen ja Jay-Z:n kersasta. Musiikki tuottaa aivan utopistisia summia joillekuille. Tietysti on samoin vaikka urheilun saralla. Työn tekeminen ja ominaisuudet ihmisenä, eivät vastaa millään tasolla saavutettua asemaa. Miten julkkis pentu on mammonallisesti näin paljon arvokkaampi kuin slummin lapsi, joka kaatopaikalla yrittää haalia päivän ruoka-annosta?

http://www.iltasanomat.fi/viihde/beyoncen-ja-jay-zn-lapsi-saa-kaike...

[Susanna Puhakka]

Hyviä kysymyksiä tullut esiin. Se kieltämättä kauhistuttaa, että toiset nauttivat äärimmäistä yltäkylläisyyttä toisten näkiessä nälkää. Pohdin näitä tuloeroja vielä Suomen kannalta, ja itseasiassa aloittaessani tätä keskustelua, mielessäni pyöri kysymys: toteutuuko Suomessa perusoikeudet?

Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus yhdenvertaisuuteen. Editan Kansalainen ja yhteiskunta (2010) kirjassa kerrotaan, että yhdenvertaisuuteen kuuluu oikeus tulla kohdelluksi viranomaisten taholta yhdenvertaisesti muun muassa sukupuolesta riippumatta. Eli kysymykseni on, kuka päättää, että naiset saavat ainakin ajoittain miehiä vähemmän palkkaa jopa samasta työstä, kuten Lean esimerkistä(kin) tuli ilmi? Jos taustalla on viranomaisten päätökset, käsitän asian niin, että Suomessa ei toteudun kansalaisten perusoikeudet.