Arki ja tulevaisuuden ammatit

[Hannu Linturi]

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari 20.–21. elokuuta 2009 Hämeen ammattikorkeakoulun Evon Metsäopistolla, Lammilla.

Yhteiskunnan ja talouden ollessa murroksessa, vanhojen teollisuusalojen työllistävän vaikutuksen vähentyessä joko automaation tai muualle siirtymisen vuoksi on entistä tärkeämpää tarkastella tulevaisuuden työtä ja ammatteja. Mistä talous muodostuu, millaisia ammatteja syntyy? Mistä saamme jokapäiväisen leipämme? Mikä on palkkatyön kohtalo? Millaisia uusia haasteita ammatteja osaamiselle tuo tullessaan ympäristötekijät jne?

[Hannu Linturi]

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari

20.–21. elokuuta 2009

Hämeen ammattikorkeakoulun Evon Metsäopisto, Lammi

Yhteiskunnan ja talouden ollessa murroksessa, vanhojen teollisuusalojen työllistävän vaikutuksen vähentyessä joko automaation tai muualle siirtymisen vuoksi on entistä tärkeämpää tarkastella tulevaisuuden työtä ja ammatteja. Mistä talous muodostuu, millaisia ammatteja syntyy? Mistä saamme jokapäiväisen leipämme? Mikä on palkkatyön kohtalo? Millaisia uusia haasteita ammatteja osaamiselle tuo tullessaan ympäristötekijät jne?

Torstai 20.8.2009 Evokeskus, auditorio

8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30–9.45 Avauspuheenvoro

Puheenjohtaja Marja-Liisa Viherä, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry

1) JOHDANTO – GLOBAALI NÄKEMYS TYÖHÖN JA ARKEEN

9.45–10.15 Työmarkkinoiden kehitys ja tulevaisuuden ammatit

FT, toimitusjohtaja Kimmo Kevätsalo, Tietopalvelu KÄYTTÖTIETO OY

10.15–10.45 Tulevaisuuden johtaminen hiljaisen tiedon valossa

Mentori Harri Sirén, Tietotekniikan liitto ry

10.45–11.15 Mielekästä työtä?

MA Aleksi Neuvonen Demos ry

11.15–11.45 Mielekästä työtä kaikille

FM, psykologi Tuija Matikka, Kehityslinjat Oy

12.00–13.00 Lounas Evokeskuksen ruokalassa

2) SUPPORT ECONOMY – uudet palveluammatit, elämän hallinnan mahdollistajat

13.00–13. Yhteiskunnallinen yrittäminen ja ammatit

Dream Assistant Tomi Astikainen, Feelovaltion

13.30–14.00 Kuin oma

Aktiivinen laskettelija ja ulkoiluharrastaja, Markku Jussila, Omaoma Oy

14.00-14.30 Iltapäiväkahvi Evokeskuksen ruokalassa

3) ELÄMYS, VIIHDE, TAIDE, KULTTUURI

14.30-15.00 Työtä vai huvitusta ?

Taiteen tohtori Ana Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu

15.00–17.00 Ryhmätyö: Tulevaisuuden toiveammatit ja ”pakkotyö”

Iltaohjelma

18.00–19.30 Päivällinen Evokeskuksen ruokalassa

19.30–21.00 Ulkoilua

21.00 – Savusauna ja Kivelän asuntolasauna lämpimänä

Iltapala tehdään yhdessä savusaunalla

Perjantai 21.8.2009 Evokeskus, auditorio

4) GREEN JOBS – Ympäristöystävälliset teknologiat, kierrätys, palvelut

9.30–10.00 Uuden ympäristöpolitiikan haasteet maailmassa

Ylitarkastaja Taina Nikula, Ympäristöministeriö

10.00–10.30 Kestävän kehityksen skenaariot ja ammattirakenteen muutos

FT, dosentti Osmo Kuusi, VATT

10.30–11.00 Tulevaisuuden vihreät ammatit

FT Antti Kasvio, Työterveyslaitos

11.00–11.30 Keskustelu

11.30–12.30 Lounas Evokeskuksen ruokalassa

5) SLOWLIFE- elämäntapa

12.30–13.00 Slowlife

Professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

13.00–13.30 Metsän rinnakkaistuotteista toimeentuloa

Yliopettaja Ilmari Hakkinen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja ammatti-insituutti, Evon metsäopetus

13.30–14.00 Keskustelu

14.00–15.00 Iltapäiväkahvi ja loppukeskustelu

Seminaarimaksu

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäseniltä 110 euroa kahdelta päivältä ja 55 euroa yhdeltä päivältä, muilta 130 euroa kahdelta päivältä ja 65 euroa yhdeltä päivältä. Hinta sisältää ohjelman, lounaat, päivällisen ja kahvit sekä saunan ja iltaohjelman sekä iltapalan. Osallistujien majoitus ja matkat eivät sisälly hintaan.

Majoitus

Majoitus 25 euroa/henkilö, Evokeskuksen opiskelija-asuntolassa 2 hh (yhteensä 12 huonetta) sekä Rahtijärven kämpällä noin 4 km Evokeskuksesta. Rahtijärven kämppä on järven rannassa sijaitseva, majoitus- ja kokousrakennus. Kämpän kahteen rakennukseen mahtuu yöpymään 26 henkilöä (2x1hh, 3x2hh, 3x6hh. Paikalle voi tulla jo edellisenä iltana. Majoitusvaraukset ilmoittautumisen yhteydessä.

Yhteydet

Niemisen linjan vakiovuoro Hämeenlinna – Lammi – Padasjoki ajaa Evon metsäopiston kautta. Aikataulut www.niemisenlinjat.fi. Juna- ja linja-autoliikenne Hämeenlinnaan ks. www.vr.fi ja www.matkahuolto.fi

SIjainti ks. www.hamk.fi -> matkailupalvelut -> Evo -> Sijainti ja ajo-ohje

Ilmoittautumiset ja lisätietoja

Ilmoittautumiset mielellään 14.8.2009 mennessä

• [e-mail] tai

• 040 5028672 tai

• Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, PL 378, 00101 Helsinki

Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja oletko Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsen. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Seminaarin vahvistuskirje ja lasku lähetetään elokuussa ennen seminaarin alkua.

Lisätietoja

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. [e-mail] ja p. 040 5028672, http://www.futurasociety.fi

[Hannu Linturi]

Työn tulevaisuus-ilmiön asiantuntijajäsen Kimmo Kevätsalo avasi luennollaan seminaarin ja samalla isot ikkunat globaaleihin työmarkkinoihin. Globaali työ- ja tavaramarkkina on metropolisoitumassa. Helsinki, Baltia ja Valko-Venäjä kuuluvat tässä perspektiivissä Pietarin metropolialueeseen, jossa esimerkiksi Helsinki tulee olemaan yksi satelliittikeskus Tallinnan, Riian, Vilnan ja Minskin ohella. Onko lohduton johtopäätös, että jos jäämme kotikoivun ja tähden alle loikoilemaan, olemme tuomittuja periferiaan. Vai onko se lohduton johtopäätös?

Kimmo-anarkistinen ja pohdiskelemaan yllyttävä heitto ammattikoulutukseen ja työelämään oli kysymys, on sillä tulevaisuudessa merkitystä minkä koulutuksen ihmiset työelämässä unohtavat? Toinen provokaatio oli ilmaanheitetty tutkimustulos, että useimmat työssä kokevat että omaa osaamista ja resurssia jää työssä hyödyntämättä. Kuulostaa siltä, että hiilikaivoksella voisi vielä hitusen hiostaa?

Lopukis Kimmo kutsui läsnäolijat mukaan Delfoi -prosessiin, jossa tunkeudutaan työpaikkatason muutoksiin globaaleilla työmarkkinoilla. Mukaan pääsee osoitteesta http://www.delphi.fi .

[Jenni Linturi]

Työmarkkinoiden kehitys ja tulevaisuuden ammatit (Kimmo Kevätsalo)

Kaksi skenaariota tulevalle 10 vuodelle

1. tytäryhtiöskenaario, jossa ydintyövoiman osuus tulee olemaan 40%

2. puoliperiferiaskenaario, josa ydintyövoiman osuus tulee olemaan 20 %

[Taru Kekkonen]

Lukiolaisen kysymykseen siitä, mitä kannattaa opiskella ja mihin ammattiin valmistua, työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo vastaa näin:
- suorita joku tutkinto
- opettele oppimaan uusia asioita joustavasti
- opettele joku maailman yleisisä kielistä, vaikkapa hindi, portugali tai mandariinikiina

[Jenni Linturi]

Kimmo Kevätsalon neuvo lukiolaisille:

Opetella oppimaan ja muuttumaan ja opetella muutama kieli.

[Hannu Linturi]

Harri Siren pohti johtajuutta hiljaisen tiedon valossa. Hän korosti pysähtymistä, näkökulman vaihdoksia, mietiskelyä ja johtamisen "palvelutehtävää". Harri uskoo coaching -tyyppisen johtamisen lisääntymiseen. Johtaminen on aina ajassa ja tehtävässä kiinni, vaikka sen ydinfunktio onkin nähdä tie tulevaan. Pelkkä pysähtyminen ja näkeminen ei riitä, vaan johtamisen toinen pääfunktio on saada ihmiset mukaan, energisoida itse ja muut. Tähän liittyy paradoksi, jonka Roope Mokka yleisön joukosta heitti. Kun liiketoiminta syntyy yhä enemmän ideoista, konsepteista ja sähköisistä palveluista, se nojaa enimmiltään aineettomaan pääomaan. Sitä ei taas saa kapitalisoiduksi samalla tavoin kuin materiaalista pääomaa mukaan lukien teollinen työvoima.

[Hannu Linturi]

Aleksi Neuvonen ja hyvän työn manifesti

Aleksi teki sen, mistä ei tykkää eli otti sukupolvinäkökulman mielekkääseen työhön. Hän esitteli itsensä edellisen laman lapseksi ja kävi läpi työhönsiirtymävaiheensa vuodesta 1991 tähän hetkeen. Jännä detalji, että aikajana kulkee Aleksilla oikealta vasemmalle!

Toinen lähtökohta oli Hyvän työn manifesti 2009 (manifesti liitteenä), johon esitys osaltaan perustuu.

Sukupolvikuiluun kuuluu puhunnan ero, jossa aikaisempi sukupolvi on omannut välttämättömyyksien puhumisen tavan. Se retoriikka on tuttua opetusta vallan kammareista. Kyllä nyt pitää jatkaa työikää, jonkunhan on eläkkeet maksettava. Arkihavaintoja toisaalla on se, että monet koreasti koulutetut pettyvät työelämään. Lapsia hankitaan, koska halutaan työstä pois jne.

Hyvän työn manifestin avainlöydökset voivat poluttaa jotain toisenlaista. Velvollisuuden ohjausinstrumentti ei enää taluta ihmisiä siten kuin ennen. Työn itseisarvoinen funktio ei enää toimi. Työ muuttumattomana tuhoaa maapallon! Vittuilu saa loppua, tykätään manifestissa! Henkisestä väkivallasta on irrottauduttava. "Sinä tarjosit vain salmiakkia, minä hullu panin peliin koko elämän." Tärkeitä julistuksia lisää:

"Pomo on kuollut, eläköön johtaminen."
"Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin euroja."

Entä jos yrityksesi tuottaisi muutakin kuin voittoa?

Pari herätettä lopuksi. Keskimääräinen työsuhde kestää pitempään kuin keskimääräinen avioliitto. Työ on monille palkitsevin osa elämää. "Nyt meidän kaikkien yllä roikkuu hyödyttömyyden aave."

Neljä tulevaisuuskuvaa:

1. Globaali omistus, kovenevat, liikkuvat työmarkkinat!
2. Niukkenevat luonnonvarat, takaisin perustarpeisiin?
3. Ammattiansat ja uusi luokkayhteiskunta?
4. Merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja vähemmän merkityksellistä palkkatyötä?

[Hannu Linturi]

[Jenni Linturi]

Tulevaisuuden johtaminen hiljaisen tiedon valossa (Harri Sirén)

"Kun ohjataan tulevaisuutta, ohjataan unelmaa."

Harri Sirén lähettäisi kaikki henkilöstöjohtajat matkalle ilman karttaa. Johtajuuden kehittymisen kannalta on nimittäin hyvä olla hukassa.Johtaminen on pitkä matka, jota ei opita oppikirjoista.

Johtaja voi ohjata strategiaa tai yksilöä. Sirénistä jälkimmäinen vaihtoehto on parempi. Kun ohjataan yksilöä, ohjataan tunteita ja kokemuksia, tulevaisuutta.

Vaikka tunteet ja kokemukset ovat pelissä, johtajan ei kuitenkaan tulisi ohjata pelkkää halua vaan tahtoa. Halun ohjaaminen ei oikeastan ole ohjaamista vaan taipumista johdettavan tahtoon. Tähän viittaa myös metafora johtajuudesta pitkänä matkana, jota ei opita oppikirjoista.

[Hannu Linturi]

Matikan kuutio

Psykologi Tuija Matikka liitti itsensä siihen pitkään ajattelijoiden ja viisauden harrastajien ketjuun, joka korostaa optimin ja tasapainon merkitystä. Paras työ syntyy keskellä, jossa ei kuhnita eikä sählätä. Toinen perusajatus on sen optimisuoritustason mittaaminen, joka pitäisi tehdä kymmenen vuoden välein. Tässä asetelmassa hän käytti kolmidimensionnalista asetelmaa, jossa ulottuvuudet ovat sosiaaliset taidot, lihas- ja aivosuoritus. Malli on kuin Rubikin kuutio.

Työsuoritusmittaamisen jäljiltä kullekin voidaan määrittää "työvelvollisuus", jonka vanhat merkitykset ensin pitää riisua. Matikan lähtökohtana on ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen, joka on sosiaalista ja merkityksiä metsästävää.

Tällainen työvelvollisuuden hoitaminen toisi ihmiselle perustoimeentulon. Kukin siis kykyjensä mukaan, josta palkinnoksi perustarpeiden tyydytys. Huomaatte varmaan, että sosialistisella utopialla pyrittiin pitemmälle! Kullekin lankeaisi 2-20 tuntia työvelvollisuutta viikossa. Muulla ajalla voi tehdä mitä lystää.

Kannattaa käydä katsomassa sivua http://www.kehityslinjat.com !

Tämähän muuttui mielenkiintoiseksi! Tuija kuvasi vielä kolmannenkin mallin, jossa kuvataan erilaisia energioita. Pitääpä pyytää kalvosarjaa jaettavaksi tätäkin kautta! Energiapörssi on hauska peli, joka on tehty vakavasta asiasta.

Ja eikös vielä , aika oli jo loppumassa, kun taululle lävähti hektisen tietotyön 3-10 vuoden syklit.

Jälkikeskustelussa Matikka nappasi vetauksen autoon. Joka äijä tietää, että autoa pitää ajaa optimikierroksilla. Ylikierroksillä moottori ennen pitkää hirttää kiinni ja hajoaa. Alhaisilla kierroksilla moottori karstaantuu ja huonosti siinä käy silloinkin.

[Jenni Linturi]

Henkilökohtaisesta ongelmasta yhteiskunnalliseen ongelmaan

Markku Jussila perusti muutama vuosi sitten Kuin oma - palvelun, joka auttaa ihmisiä lainaamaan vuokraehtoja hyödyntämällä harrastustavaroita toisille.

- Meillä on ostamiskulttuuri, mutta ei lainaamiskulttuuria, Jussila toteaa. - Esimerkiksi lumiturvallisuusvälineitä on enemmän suomalaisten kaapeissa kuin yhdelläkään viikolla on suomalaisia Euroopan laskettelurinteissä.

Ennen Jussilan esitelmää Outi Suomi esitteli yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Julkisen, yksityisen ja järjestyssektorin lisäksi Suomesta tarvitaan hänestä neljäs sektori, yhteiskunnallinen yrittäjyys. Suomen esitys herätti paljon vastustusta. Lähinnä siksi, että neljännen sektorin ei katsottu merkittävällä tavalla eroavan kolmannesta sektorista.

Jussilasta kolmannella ja neljännellä sektorilla on yksi merkittävä ero. Nimittäin se, että yhteiskunnallisenyrittäjän motiivit eivät ole samalla tavalla "pyyteettömiä" kuin järjestöaktivistin. Jussilan tapauksessa harrastus muuttui työksi. Henkilökohtainen voi muuttua yhteiskunnalliseksi, näyttääkin olevan hänen teesinsä.

[Taru Kekkonen]

Hyvän työn manifestista

Työ- ja elinkeinoministeriö halusi nostaa esiin uusia ajatuksia siitä, mitä hyvä työ ja työelämä ovat eri sukupolville. Ajatushautomo Demos Helsinki toteutti ajatusten keräämisen ja jalostamisen manifestiksi sekä toimenpide-ehdotuksiksi.
Hyvän työn manifesti:
1. Työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen
2. Entä meitä seuraava sukupolvi? Työ ei lisää hyvinvointia vaan tuhoaa maapallon.
3. V*****lu saa loppua. Suomi on henkisen työpaikkaväkivallan kärkimaa ja näin ei voi jatkua.
4. Pomo on kuollut. Eläköön johtaminen.
5. Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin euroja.
6. Yritysten muutos, yrittäjyyden muutos.


Hannu Linturi sanoi:

Aleksi Neuvonen ja hyvän työn manifesti

Aleksi teki sen, mistä ei tykkää eli otti sukupolvinäkökulman mielekkääseen työhön. Hän esitteli itsensä edellisen laman lapseksi ja kävi läpi työhönsiirtymävaiheensa vuodesta 1991 tähän hetkeen. Jännä detalji, että aikajana kulkee Aleksilla oikealta vasemmalle!

Toinen lähtökohta oli Hyvän työn manifesti 2009 (manifesti liitteenä), johon esitys osaltaan perustuu.

Sukupolvikuiluun kuuluu puhunnan ero, jossa aikaisempi sukupolvi on omannut välttämättömyyksien puhumisen tavan. Se retoriikka on tuttua opetusta vallan kammareista. Kyllä nyt pitää jatkaa työikää, jonkunhan on eläkkeet maksettava. Arkihavaintoja toisaalla on se, että monet koreasti koulutetut pettyvät työelämään. Lapsia hankitaan, koska halutaan työstä pois jne.

Hyvän työn manifestin avainlöydökset voivat poluttaa jotain toisenlaista. Velvollisuuden ohjausinstrumentti ei enää taluta ihmisiä siten kuin ennen. Työn itseisarvoinen funktio ei enää toimi. Työ muuttumattomana tuhoaa maapallon! Vittuilu saa loppua, tykätään manifestissa! Henkisestä väkivallasta on irrottauduttava. "Sinä tarjosit vain salmiakkia, minä hullu panin peliin koko elämän." Tärkeitä julistuksia lisää:

"Pomo on kuollut, eläköön johtaminen."
"Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin euroja."

Entä jos yrityksesi tuottaisi muutakin kuin voittoa?

Pari herätettä lopuksi. Keskimääräinen työsuhde kestää pitempään kuin keskimääräinen avioliitto. Työ on monille palkitsevin osa elämää. "Nyt meidän kaikkien yllä roikkuu hyödyttömyyden aave."

Neljä tulevaisuuskuvaa:

1. Globaali omistus, kovenevat, liikkuvat työmarkkinat!
2. Niukkenevat luonnonvarat, takaisin perustarpeisiin?
3. Ammattiansat ja uusi luokkayhteiskunta?
4. Merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja vähemmän merkityksellistä palkkatyötä?