Luonnonvarojen käyttö, kansalaisvaikuttaminen

[Päivi Putkonen]

Monella meillä on halu säilyttää arvokas luontomme ja ympäristömme hyvässä kunnossa jälkipolville. Itse kukin voi vaikuttaa pienillä asioilla siihen, miten ympäristöä käytämme. Juuri on uutisoitu siitä kuinka suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja ( http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012051515574096_ul.shtml ) muita enemmän. Mitä mieltä sinä olet siitä kuinka yksittäinen ihminen voi vaikuttaa kulutukseen ja luonnonsuojeluun?

Suomessa on monia ympäristöjärjestöjä joiden toimintaan voi osallistua myös ja vaikuttaa sitä kautta asioihin. Tunnettuja järjestöjä Suomessa on Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Dodo, kansainvälisiä on muun muassa WWF tai Greenpeace.

Herättääkö iltalehden kirjoitus joitain ajatuksia tai oletko tutustunut kansalaisjärjestötoimintaan?

[Nupe]

Joskus nuorena ohjasin pioneereita kestävään kehitykseen. Olimme vastaan hiilivoimalaa, halusimme maakaasua Venäjältä.

Se yhteiskunta jossa elämme on markkinatalous maa, jonka talous perustuu kulutukseen. Jos totaalista muutosta halutaan kulutuksessa, pitäisi muuttaa kulutustottumuksia, mutta näe, että mitään muutosta olisi tulossa. Erilaisia uusia vempaimia tuodaan, kokoaika, markkinoille lisää. Mainosmaailma luo uusia tarpeita. Uskon että muutos tapahtuu kun seinä on vastassa. Usein muutokset käydään riisien kautta.

Politiikkaa pitää muuttaa kulutus yhteiskunnasta. Kulttuuri yhteiskuntaan. Tänä päivänä aseisiin on aina riittänyt rahaa. Miksi sitä rahaa ei voisi käyttää kulttuuriin?  Kulttuuri ei kuluta luonnonvaroja vaan rikastuttaa ihmisiä.

[Hilkka Pohjonen]

Minua ainakin askarruttaa aika villi uutisointi haitallisista kulutustottumuksista. Välillä puu polttoaineena on ihan mahdottoman paheksuttavaa, kynttilöitä ei pitäisi lainkaan polttaa jne, jne. Eikä aikaakaan kun jokin toinen taho kumoaa nämä ja todistelee näiden ylivertaisuutta suhteessa luontoon. Mistä näistä ja muistakin luonnonpuolesta-valinnoista saisi oikeaa, puolueetonta tietoa?

Ruokajätteen määrä suomalaisilla on hävettävän valtavaa määrältään. Miljoonia ja miljoonia kiloja ruokaa, kunnollista käyttökelpoistakin, lähetetään kaatopaikoille. Lupaan minimoida tämän omassa taloudessani, ostan sen minkä kulutan, ei jätesäiliö tarvitse ruokajätettä.

[Anu]

Hilkan peesissä lähden minäkin. Meidän perhe yrittää elää mahdollisimman ekologisesti, mitä mahdollista lähiö omakotitalossa on. Jotenkin olen välillä sekaisin ekologisuuden viidakossa, kun en tiedä oikein mitä tehdä. Suomessa tämä kulutus on vielä helppoa, kun meillä on rahaa kuluttaa. Mikäli meillä olisi joka sentistä talous kiinni, emme varmasti haaskaisi ruokaa hukkaan.

Toinen huomioitava seikka on veden kulutus. Meidän perheessä on 5 henkeä ja olemme kulutusta seuranneena huomanneet, että vettä kuluu 12 kuutiota kuukaudessa. Keskiverrosti kuitenkin meidän kokoisen perheen pitäisi kuluttaa yli puolet enemmin. Itse näkisin jopa vielä vedenkulutuksessamme säästämisen varaa.

Paljon olen myös pohtinut, että mitä jos fuusiovoima on joskus tätä aikaa, niin miten se käytännössä toimii. Käsittääkseni sitähän tutkii kansainvaliset tutkijatiimit, joten esim. yksittäinen valtio ei sen toteutuessaan pääse ratsastamaan voittoon keksinnöllään. Mielenkiintoista kuitenkin olisi, pystyykö mikään maailmassa öljyntuotantoa syrjäyttämään. Miten käy maailman markkinoiden?

[samppa]

Hetki sitten meidän paikkakunnalla suosittiin kierrätystä, biojätteet piti kompostoida yms eikä siit oikein ees ottanu selvää et mitä pitää tehä. Ja siitä vuoden päästä jäteasema siirty Ouluun eikä kierrätystä enää tarvi tehä. Ihan ihmeellistä sekoilua ainakin täällä ollu tuo jätepolitiikka.

Öljyntuotanto syrjäytyy jossain vaiheessa, ja pakkohan se on kun sitä ei rajattomasti ole. Teknologian kehitys kulkee hyvin paljo käsikädessä sen hetkisen tilanteen kans. Jos nyt öljy ois jo ihan lopussa, me ajettais sähkö tai biopolttoaine autoilla yms. Hinnat on paljolti se tekijä mikä ohjailee kehitystä. Kun jokin asia on sivutuottena, esimerkiksi nyt nuo ekoautot, niiden hinta on myös kallis koska kilpailua on vähän, mutta kun se siirtyy päätuotteeksi ja kun kysyntä kasvaa, niin hinnat laskee massatuotannon ansiosta ja tuotteet kehittyy nopeammin. Jos minä rakennan itselle talon lähitulevaisuudessa, investoin luultavasti maalämpöön, joka on riippumaton maailmantalouden tilanteesta eli sähköstä, öljystä etc.

Parasta luonnonsuojelua on ottaa asioista selvää eikä pitää mitään asioita itsestäänselvyyksinä, ja toimii sitten sen tiedon pohjalta miten parhaaksi näkee, lahjoittamalla rahaa tai liittymällä johonkin järjestöön. Sitä kautta oppii ymmärtämään asioiden tärkeyden ja se suojelu ja kestävän kehityksen periaatteella toimiminen tulee osaksi omaa itseä.

[Anu]

Samulille pitää vielä kommentoida, että eikö se oli valtakunnallinen sääntö, että biojäte pitää lajitella? Itse olen tässä uskossa. Meillä täällä Lappeenrannassa pitää olla biojätteen nouto järjestetty tai sitten kompostoida itse. Sitä varten tuli nippu papereita, missä piti selvittää biojäteastiasta lähtien kaikki mahdollinen. Tekevät oikein pistokokeitakin kuulemma.

[samppa]

ei täällä mitään noutoja ole, samaan säkkii muiden roskien kans. ihmeellistä sähläystä, voisivat edes kunnolla tiedottaa että missä mennään ja mitä toimia se itseltä vaatii. eikä kyllä ole mitään lappujakaan tarvinnut täytellä... kesällä kyllä kompostoidaan biojätteet, mut pitää alkaa selvittelemään että oonko nyt rikonut lakia kun oon talven nakellut kahvinpurut roskien sekaan. :)

[Marjo V]

En usko että yksittäinen ihminen voi kovinkaan paljon vaikuttaa yhtään mihinkään, tietenkin sitä enemmän vaikutus näkyy mitä enemmän näitä yksittäisiä ihmisiä löytyy joita asia ylipäätänsä kiinnostaa. Toinen ongelma onkin sitten ne ääripäät jotka haluavat sabotoida kaikkea.

Olen ollut koko elämäni sitä mieltä että suomalaiset osaavat kyllä valittaa kaikesta, mutta eivät osaa muuttaa itseään siihen suuntaan että valittamisen aiheistakin voisi tulla parempia. Yksi on juurikin tuo ruoka, osataan kyllä valittaa että ruoka on kallista, kaupat ovat ryöstäjiä jne., mutta ei osata kuitenkaan ostaa sitä ruokaa niin että se kaikki tulisi hyödynnettyä, sitten on tietenkin niitä uusavuttomia jotka eivät yksinkertaisesti osaa hyödyntää halvempia ruoka-aineksia ja tehdä edullista ruokaa.  Yksi ongelma ruoka jätteeseen on myös tiukka lainsäädäntö myytävien tuotteiden osalta, kun viimeinen myyntipäivä on mennyt niin kaikki kannetaan roskalavalle odottamaan tuhoamista, jotkut kaupat saattavat laittaa tuotteita alehintaan samana päivänä kun myyntipäivä on ohi, mutta alennukset pitäisi määrätä vaikka laissa vähintään -70% että nämä tuotteet menisivät oikeasti kaupaksi.

Kierrätyksestä Suomi voisi ottaa oppia vaikka Japanista, pistokokeet olisivat hyviä ja väärin kierrätetyistä tuotteista tuntuvat sakot ja kierrätys tietenkin pakolliseksi jos jotain näkyvää halutaan saada aikaan.

Luulen että suurin ongelma on yksinkertaisesti siinä ettei ihmisiä kiinnosta miltä luonto näyttää heidän kuolemansa jälkeen.

En koe että iltalehden kirjoitus koskee minua juurikaan koska en koe kuuluvani ryhmään josta artikkelista puhutaan monestakaan syystä. Ensinnäkään en asu Suomessa, toisekseen esimerkiksi lihaa meillä kulutetaan ihan maksimissaan 3 kg kuukaudessa jos otetaan mukaan myös kananliha, eli maksimissaan 1.5 kg henkeä kohti. Vuonna 2010 Suomessa on kulutettu lihaa noin 72 kg henkeä kohti, meillä se on maksimissaan 18 kg vuodessa joten aika kaukana ollaan tuosta keskimääräisestä kulutuksesta.
Ruokaa ei mene roskiin juuri koskaan, jos näen jääkaapissa jotain mikä on menossa vanhaksi enkä pysty sitä syystä tai toisesta käyttämään, nakkaan sen pakastimeen ja teen tätä kaikille ruoille ihan banaaneita myöten joista voi tehdä pakastettuna vaikka smootieta.

Vettä meillä käytetään myös säästeliäästi, mutta parantamisen varaahan on aina kaikessa. Suomessa veden säästöön paras keino lienee se, että vesi maksettaisiin kulutukseen mukaan jokaisessa taloudessa.

Luulisin että muualla Suomea oma auto on erittäin tärkeä pk seutua ja joitakin kaupunkeja lukuunottamatta, mutta tälläkin saralla varmasti parannettavaa olisi ja mahdollisuuksiakin olisi parannukseen jos sitä oikeasti haluttaisiin. Julkinen liikenne ainakin pk seudulla on ihan super edullista ja koska se ei kuitenkaan kaikkia houkuttele olisi hyvä löytää syitä siihen ja miten sitä saisi lisättyä edullisuudesta huolimatta. Pitäisikö bensan hintaa nostaa? Julkista liikennettä parantaa?

Kaikenlaista on varmasti tehtävissä mutta niin kauan kuin se ei voisi vähempää kiinnostaa suurinta osaa suomalaisista, on tuloksia vaikea saada aikaan.

[Aki Luostarinen]

On kyllä mukava huomata, miten monet meistä kuitenkin jo kiinnittävät huomiota kulutustottumuksiinsa ja jättävät ehkäpä keskivertosuomalaista pienemmän hiilijalanjäljen. Earth Hourin sivuillakin korostettiin sitä, että suomalaiset kuormittavat asukaslukuun nähden huomattavan paljon ympäristöä (esim. kaksi kertaa enemmän kuin vaikkapa ruotsalaiset. Asuminen, ruoka ja liikenne ovat suurimpia jalanjäljen kasvattajia.

 

Mutta mistä sitten tietää, mikä milloinkin pitää paikkansa ja mikä ei, kuten Hilkka aiemmin kysyy. Tietyt ohjeet, aivan kuten laihduttamisen ja terveellisen elämänkin suhteen, tuntuvat tosiaan muuttuvan siinä, missä puhuja ja ohjeistaja vaihtuu. Ehkä tietyt linjaukset säilyvät: vähän kertakäyttöä, vähän öljyä, vähän sähköä, vähän muovia? Paljon kestävää, paljon lähellä tuotettua, paljon julkista liikennettä/kävelyä/pyöräilyä? Mutta voisiko järjestöjen kautta päästä vaikuttamaan laajemmin asioihin? Voisiko kaupunkisuunnittelussa huomioida enemmän niin ekologista kestävää kehitystä kuin ihmisten hyvinvointiakin (esteettisyys yms.)? Miten kehittää lihantuotantoa eläimille itselleen miellyttävämmäksi ja ympäristöä vähemmän kuormittavaksi? 

 

Dodohan on kehittänyt kaupunkiviljelyä erityisesti Helsingissä ja Hub JKL oli ideoimassa ja kehittämässä tänä vuonna starttaavaa Jyväskylän Kankaan alueen kaupunkiviljelypalstaa. Onko teidän omissa kotikaupungeissanne käynnissä järjestöjen hankkeita, joista te voisitte hyötyä tai joissa voisitte itse olla mukana? 

 

Viljelisitkö omat tomaattisi ja porkkanasi kaupunkiviljelmällä tai parvekkeella? Haluaisitko olla suunnittelemassa kotikaupunkisi uusia asuinalueita, niin että suunnittelutyössä olisi oikeasti kaupungin asukkeiden kanssa myös kaupungin päättäjät (esim. Uudista satama! - osallistava ideointijakso, taas esimerkki Jyväskylästä, kun se on itselle tutuin)? 

[Lea Salminen]

Itse olen tehnyt oman kulutukseni mahdollisimman pieneksi.

Valot pysyvät poissa päältä niistä huoneista missä en itse ole,ainoa nyt on akvaario joka käyttää valoa 12 tuntia päivässä. Sähkön vaihdoin fortumin tuulivoimaan.

Jätteet lajittelen bio,energia,paperi ja sekajätteisiin. paperia käytän myös 1/3 osa kissanhiekkalaatikon kuivikkeena. Näin säästän hiekassa ja saa kompostoitavaan aineeseen myös jotain mikä maantuu paremmin. Kissanhiekka kun ei kovin hyvin maannu.

Ruokaa menee mulla välillä hukkaa aikamoisia määriä, mutta olen koittanut tämänkin minimoida mahdollisimman pieneksi. Kuivat leivät vien kerran kuussa hevostallille hevosille herkuiks ja kissoille syötä kaiken vanhaksi menevän lihan (kanan paistan tai keitän mutta muut raakana)  jos en sitä laita pakastimeen tai tee siitä sinä päivänä ruokaa.

kaupasta kun ostan vihanneksia tai hedelmiä niin laitan kaikki samaan pussiin ( punnitsen kuitenkin erikseen). Veden käyttö on rajoitettu siten että suihkussa käydään nopeasti ja niinä päivinä kun on akvaarion siivous niin suihkussa käydään vielä nopeammin. :D

[Aki Luostarinen]

Anna-Leena Myllylä Dodo Ry:n Tany Maitso -hankkeesta tulee puhumaan Madagasgarin kehitysyhteistyöhankkeessa ja järjestötoiminnasta yleensäkin tämän viikon torstaina klo 17-18. Tulkaahan kuulolle, tästä voi saada hyvää näkökulmaa myös GE-kurssiin. Paikkana AC/ilmiot (kirjautuminen kohdasta Enter as Guest).