Ihminen 2.0 reaaliajassa

[Timo Tiuraniemi]

Kokeilkaamme siis (lähes) reaaliaikaista dialogia tässä keskustelussa juuri nyt. Seuraan tätä keskustelua tämän keskiviikkoillan tiiviisti, mutta myöhemminkin saa ajatuksia vaihtaa ja kysymyksiä esittää, jollei tänään ehdi tai tule kaikkea mieleen.

Minulta sopii kysyä kaikesta filosofiaan, matematiikkaan, fysiikkaan, teknologiaan, tulevaisuudentutkimukseen, robottirakentamiseen ja kaikkiin muihinkin aiheisiin liittyvistä asioista. Yhdessä pähkäilemällä syntyy aina uusia näkökulmia ja kokonaisuus on varmasti suurempi kuin osiensa summa!

[Erinakea Mumblewood]

Hei Filosofi,

Mitä mieltä olet siitä, että onko ihmisellä oikeus luoda tunteva olento, jolla on inhimillisiä ominaisuuksia? Ja siitä tietenkin suora yhteys siihen, että onko ylipäänsä mahdollista kieltää jotain kehityskulkua tapahtumasta, jos siihen on tekninen valmius olemassa --> ydinpommin rakentaminen, ihmisen kloonaus, yms. yms.?

[Timo Tiuraniemi]

Erinakea Mumblewood sanoi:

Hei Filosofi,

Mitä mieltä olet siitä, että onko ihmisellä oikeus luoda tunteva olento, jolla on inhimillisiä ominaisuuksia? Ja siitä tietenkin suora yhteys siihen, että onko ylipäänsä mahdollista kieltää jotain kehityskulkua tapahtumasta, jos siihen on tekninen valmius olemassa --> ydinpommin rakentaminen, ihmisen kloonaus, yms. yms.?

Hei Erinakea, kiitos kysymyksistä!

Kysyt ihmisen oikeudesta luoda tunteva olento. Asiaa voisi yrittää hahmottaa aluksi yleisien oikeuksien näkökulmasta. Vastaus perustavampaan kysymykseen, onko ihmisellä oikeus luoda, on epäilemättä kyllä. Uuden luomisen ajan saatossa hankittuja taitoja apuna käyttäen voisi sanoa kuuluvan ihmisen perusolemukseen. Ihmiskunta on (Michael Polanyin termiä hyväksi käyttäen) tutkimusmatkalijoiden ja tutkijoiden yhteisö (society of explorers).

Yksittäisen tutkimusmatkailijan tai tutkijan vastuulla on noudattaa omassa työssään rehellisyyttä, avoimuutta, kriittisyyttä ja muita tieteellisen työn sääntöjä. Tutkija ei kuitenkaan voi nähdä mahdollisia perustutkimuksen seuraamuksia, eikä siis ole mielestäni moraalisessa vastuussa tutkimuksensa sovelluksista.

Yhteiskunnan tehtäväksi jää määrittää ne menetelmät, joita tiede voi käyttää, ja etenkin ne rajat, joita tieteen sovellutukset eivät saa rikkoa. Suuri valta ja voima edellyttää suurta vastuuta, jolloin eettiset ohjenuorat ja sopimusten noudattaminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä.

Tuntevan olennon luomisen ongelmatiikka on sen sijaan mielenkiintoisesti hyvin lähellä eläinten oikeuksia. Samoin kuin voidaan perustellusti vastustaa turhan kivun tuottamista koe-eläimille, tulisi ihmisen itse rakentaman, riittävän pitkälle kehittyneen (bio)koneen kärsimys ottaa samalla tavoin vakavasti.

Pikaisesti tällaisia ajatuksia! Mitä olet(te) itse mieltä?

[Erinakea Mumblewood]

Tulevaisuudentutkimus sanoo its eolevansa normatiivista tiedettä. Siinä on aina se ulottuvuus, että tulevaisuudesta yritetään tehdä parempaa kuin nykyhetki ja menneisyys. Toisaalta tulevaisuudentutkijalla on myös vastuu siitä, että tieteellisesti kaikki hyvän tieteen kriteerit täyttyvät.

Jotenkin tuo huomautus, että "Tutkija ei kuitenkaan voi nähdä mahdollisia perustutkimuksen seuraamuksia, eikä siis ole mielestäni moraalisessa vastuussa tutkimuksensa sovelluksista." on hiukan ristiriidassa tämän kanssa: miten normatiivisessa tieteessä tieteentekijä ei voisi olla vastuussa siitä, millaisia sovlluksia hänen tutkimallaan tai keksimällään asialla tai ilmiöllä on? Ottihan Alfred Nobelkin aikoinaan valtavan omaisuutensa ja perusti kansainvälisen rauhanpalkinnon, kun alkoi omatunto kolkuttaa dynamiitin keksimisen jälkeen. Ja samoja syyllisyydentuntoja ovat tunteneet myös varhaiset atomitutkijat. Ja jos Jumala sanoikin Aatamin ja Eevan jälkeläisille, että "lisääntykää ja täyttäkää maa", hän ei puhunut mitään siitä, mitä tehdään sitten kun maa on täynnä.

Jos siis tiedetään, että ihmisen 2.0 luomista tullaan joka tapauksessa kokeilemaan, eikö siitä ota yhtään vastuuta se, joka tekee sen omalla tutkimuksellaan mahdolliseksi, esim. bioteknologi, biofyysikko ym.? Ja eikä siis pitäisi luoda jotain pelisäääntöjä jo nyt, ettei mennä tekemään mitään Keisarin kloonisoturiarmeijaa á la Tähtien sota, tai orjarotua á la Bood Runner?

Miten normatiivinen tiede voi olla neutraalisti olematta vastuussa siitä, mitä sen saamilla tuloksilla tehdään?

[Timo Tiuraniemi]

Erinakea Mumblewood sanoi:

Tulevaisuudentutkimus sanoo its eolevansa normatiivista tiedettä. Siinä on aina se ulottuvuus, että tulevaisuudesta yritetään tehdä parempaa kuin nykyhetki ja menneisyys. Toisaalta tulevaisuudentutkijalla on myös vastuu siitä, että tieteellisesti kaikki hyvän tieteen kriteerit täyttyvät.

Jotenkin tuo huomautus, että "Tutkija ei kuitenkaan voi nähdä mahdollisia perustutkimuksen seuraamuksia, eikä siis ole mielestäni moraalisessa vastuussa tutkimuksensa sovelluksista." on hiukan ristiriidassa tämän kanssa: miten normatiivisessa tieteessä tieteentekijä ei voisi olla vastuussa siitä, millaisia sovlluksia hänen tutkimallaan tai keksimällään asialla tai ilmiöllä on? Ottihan Alfred Nobelkin aikoinaan valtavan omaisuutensa ja perusti kansainvälisen rauhanpalkinnon, kun alkoi omatunto kolkuttaa dynamiitin keksimisen jälkeen. Ja samoja syyllisyydentuntoja ovat tunteneet myös varhaiset atomitutkijat. Ja jos Jumala sanoikin Aatamin ja Eevan jälkeläisille, että "lisääntykää ja täyttäkää maa", hän ei puhunut mitään siitä, mitä tehdään sitten kun maa on täynnä.

Jos siis tiedetään, että ihmisen 2.0 luomista tullaan joka tapauksessa kokeilemaan, eikö siitä ota yhtään vastuuta se, joka tekee sen omalla tutkimuksellaan mahdolliseksi, esim. bioteknologi, biofyysikko ym.? Ja eikä siis pitäisi luoda jotain pelisäääntöjä jo nyt, ettei mennä tekemään mitään Keisarin kloonisoturiarmeijaa á la Tähtien sota, tai orjarotua á la Bood Runner?

Miten normatiivinen tiede voi olla neutraalisti olematta vastuussa siitä, mitä sen saamilla tuloksilla tehdään?

Hyvä huomio! Uskoisin, että tässä on kuitenkin silti sekaannus tieteentekemisen ja tieteen tulosten hyödyntämisen välillä.

Tulevaisuudentutkimus todella on varsin erilainen tieteenala kuin perinteiset deskriptiiviset, maailmaa kuvailevat, tieteet kuten fysiikka tai biologia. En kuitenkaan sanoisi, että tulevaisuudentutkimus on normatiivinen tiede, ainakaan missään perinteisessä normatiivisen tieteen mielessä. Ilkka Niiniluoto löytää mielestäni oivallisesti tulevaisuudentutkimuksen aseman "Futures Studies: Science or Art?" -artikkelissaan. Tulevaisuudentutkimus on Niiniluodon mukaan suunnittelutiede (design science) samalla tavoin kuin maataloustiede tai insinööritieteet. Suunnittelutiede ei kuvaile miten asiat ovat, vaan miten niiden pitäisi olla, jos halutaan saavuttaa tietty päämäärä. Tulevaisuudentutkimus pyrkii siis esittämään tuloksia muodossa: jos haluat että tulevaisuudessa on X, ja uskot että Y, sinun tulee tehdä Z.

Tässä mielessä tutkija suunnittelutieteissä valitsee eettisenä toimijana sellaisen tulevaisuuden mitä kohti halutaan mennä. Tämä ei ole kuitenkaan sama eettinen kysymys kuin tulevaisuudentutkijan tulosten soveltaminen.

Otetaan esimerkki: tulevaisuudentutkija Tauno löytää erilaisia vaikuttimia, jotka todennäköisesti voisivat johtaa Kiinaa kohti demokraattista yhteiskuntaa, ja julkaisee saamansa tulokset. Tämän jälkeen Kiinan poliittinen johto käyttää tuloksia siten, että kaikki epäsuotuiset demokratiapyrkimykset pysäytetään. Onko Tauno tällöin vastuussa Kiinan heikentyneestä demokratiasta?

Tiede ei ole itsessään arvovapaata, vaan kaikenlaiset vaikuttimet sysäävät tutkijaa erilaisiin suuntiin tieteenteon prosessissa. Tämä näkyy kaikkein selvimmin siinä, miten paljon maailmassa on asioita, joita EI tutkita. Tutkija ei ole siis vapautettu työssään tutkijana moraalisesta harkinnasta ja vaikuttimista. Tutkija on kuitenkin mielestäni vapautettu moraalisesta vastuusta siihen, millä tavoin tuloksia voidaan tulevaisuudessa soveltaa. Tämä siitä huolimatta siitä, että tutkijat kuten Albert Einstein ja Alfred Nobel kokivat (tietysti ymmärrävästi) hurjia omantunnontuskia ihmisten kuolemista. Eettinen vastuu ja omantunnontuskat eivät ole sama asia eikä edellinen seuraa jälkimmäisestä.

[Nelli Nettilukiolainen]

Haa, täällähän mainittiin robotinrakentaminen. Heti piti hypätä mukaan.

Sain juuri purettua uuden Arduinon paketista (ensimmäisen onnistuin ilmeisesti hajottamaan...). Nyt toimii taas Blink. Mitähän uskaltaisi kokeilla seuraavaksi?

Oletko Timo väsäillyt robotteja? Olisi mielenkiintoista kuulla, että millaisia.

[Timo Tiuraniemi]

Nelli sanoi:

Haa, täällähän mainittiin robotinrakentaminen. Heti piti hypätä mukaan.

Sain juuri purettua uuden Arduinon paketista (ensimmäisen onnistuin ilmeisesti hajottamaan...). Nyt toimii taas Blink. Mitähän uskaltaisi kokeilla seuraavaksi?

Oletko Timo väsäillyt robotteja? Olisi mielenkiintoista kuulla, että millaisia.

Hei! Itse en ole varsinaisia robotteja tehnyt, mutta sulautettua ohjelmointia sekä softapohjaisia simulaatioita on tullut vuosien varrella väännettyä monenlaisia. Olisi kiva kuulla, onko robottisarjaasi mahdollista muokata ohjelmallisesti tekemään erilaisia asioita? Tuossa hyönteisrobottivideossa oli ainakin tuo "peruutus ja kääntyminen" -algoritmi toteutettu: tehdäänkö se suoraan jollain mikropiirillä vai ohjelmoidaanko kyseinen toiminnallisuus robottiin?

[Nelli Nettilukiolainen]

Olen aivan aloittelija näissä systeemeissä, joten voi olla että ei aivan ole nämä termit hallinnassa... Minulla on siis mikrokontrolleri Arduino Duemilanove (avoimen lähdekoodin elektroniikka-alusta, sanottiin jossain..). Arduino-ohjelman kautta mikrokontrollerille syötetään koodia, joka sitten laittaa siihen liitetyt osat (servot, ultraäänisensorit, kaiuttimet, tms.) toimimaan toivotulla tavalla. Toivottavasti :-)

Noita lähdekoodeja löytyy siitä kirjasta ja netistä myös versiot, jotka voi suoraan kopioida. Joten ehkä tämä on sellainen ohjelmoitava versio :-)? Kirjassa puhutaan myös muista sulautetuista järjestelmistä, on kai tavallaan jonkinlainen alkeisopas aiheeseen.

Timo Tiuraniemi sanoi:

Hei! Itse en ole varsinaisia robotteja tehnyt, mutta sulautettua ohjelmointia sekä softapohjaisia simulaatioita on tullut vuosien varrella väännettyä monenlaisia. Olisi kiva kuulla, onko robottisarjaasi mahdollista muokata ohjelmallisesti tekemään erilaisia asioita? Tuossa hyönteisrobottivideossa oli ainakin tuo "peruutus ja kääntyminen" -algoritmi toteutettu: tehdäänkö se suoraan jollain mikropiirillä vai ohjelmoidaanko kyseinen toiminnallisuus robottiin?

[Kari T]

Ihan vaan semmoinen sivusta heitetty kyyninen kommentti. Eipä noilla eettisillä arvoilla tai omallatunnolla ole tähänkään mennessä ole ollut juurikaan mitään merkitystä. Miten ne ihmisten oikeudet (ja velvollisuudet) määritellään? Money talks and bullshit walks.

[Nelli Nettilukiolainen]

Samansuuntaiseen kyynisyyteen olen kyllä tällä elämänkokemuksella taipuvainen.

Kari T sanoi:

Ihan vaan semmoinen sivusta heitetty kyyninen kommentti. Eipä noilla eettisillä arvoilla tai omallatunnolla ole tähänkään mennessä ole ollut juurikaan mitään merkitystä. Miten ne ihmisten oikeudet (ja velvollisuudet) määritellään? Money talks and bullshit walks.

[Timo Tiuraniemi]

Nelli sanoi:

Olen aivan aloittelija näissä systeemeissä, joten voi olla että ei aivan ole nämä termit hallinnassa... Minulla on siis mikrokontrolleri Arduino Duemilanove (avoimen lähdekoodin elektroniikka-alusta, sanottiin jossain..). Arduino-ohjelman kautta mikrokontrollerille syötetään koodia, joka sitten laittaa siihen liitetyt osat (servot, ultraäänisensorit, kaiuttimet, tms.) toimimaan toivotulla tavalla. Toivottavasti :-)

Noita lähdekoodeja löytyy siitä kirjasta ja netistä myös versiot, jotka voi suoraan kopioida. Joten ehkä tämä on sellainen ohjelmoitava versio :-)? Kirjassa puhutaan myös muista sulautetuista järjestelmistä, on kai tavallaan jonkinlainen alkeisopas aiheeseen.

C/C++ -pohjautuva on tuo ohjelmointikieli, hyvin jännittävä! Varsin kattavasti metodeita näyttäisi olevan, kyllä tuolla tekee vaikka minkälaista ohjelmaa. Paras tapa edetä, kunhan saa jonkin perusversion aikaan, on kokeilla muuttaa esimerkkikoodeja ja katsoa mitä tapahtuu. Tuon hyönteisen saisi vaikka heittämään ympyrän paikallaan aina kerran minuutissa. Tuota väistölogiikkaa voisi myös koodata paremmaksi aika helposti, jolloin mahdollisesti ötökkä pääsisi paremmin liikkumaan.

[Erinakea Mumblewood]

Jos omallatunnolla ei ole mitään merkitystä, miksi evoluutio olisi sen antanut kehittyä? Jotain merktiystä sillä todellakin täytyy olla, koska se on kehitytnyt ja säilynyt evoluution tiukan seulan läpi.


Nelli sanoi:

Samansuuntaiseen kyynisyyteen olen kyllä tällä elämänkokemuksella taipuvainen.

Kari T sanoi:

Ihan vaan semmoinen sivusta heitetty kyyninen kommentti. Eipä noilla eettisillä arvoilla tai omallatunnolla ole tähänkään mennessä ole ollut juurikaan mitään merkitystä. Miten ne ihmisten oikeudet (ja velvollisuudet) määritellään? Money talks and bullshit walks.

[Timo Tiuraniemi]

Kari T sanoi:

Ihan vaan semmoinen sivusta heitetty kyyninen kommentti. Eipä noilla eettisillä arvoilla tai omallatunnolla ole tähänkään mennessä ole ollut juurikaan mitään merkitystä. Miten ne ihmisten oikeudet (ja velvollisuudet) määritellään? Money talks and bullshit walks.

Lannistuminen on näinä kylminä aikoina helppoa, mutta uskon itse vahvasti, että toivoa ei saa menettää, eikä antautua koskaan kyynisyydelle. Yhteisiä globaaleja eettisiä pelisääntöjä on saatu luotua todella monella teollisuuden alalla ja vaikkapa bioetiikkaan panostetaan koko ajan enemmän. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa EU:n kielto eläinkokeille kosmetiikkateollisuudessa. Samanlaisia säännöstöjä saadaan varmasti luotua myös hillitsemään pahimpia tulevaisuuden uhkakuvia teknologian kehityksessä, kunhan vain jaksamme tehdä töitä paremman tulevaisuuden eteen.