Hyvinvointivaltio - parasta suomalaista designia? 2.12.2009 - 8.2.2010

Tiedot

Hyvinvointivaltio - parasta suomalaista designia? 2.12.2009 - 8.2.2010

Onko hyvinvointivaltiomme häviämässä ja kriisissä? Vai onko se malli, jota kohti läntinen maailma on menossa ja jota meidän tulisi ylpeänä kehittää? Ryhmää kuljettelevat Ville Venäläinen ja Minna Vähämäki.

Jäsenet: 36
Uusimmat tapahtumat: Kesä 11, 2010

Pohjoismainen malli on kapitalismin tulevaisuus

Jorma Ollila pohtii 23.3.2009 kapitalismin tulevaisuutta ja sanoo, että "Mikä on kapitalismin tulevaisuus? Tavalla tai toisella nyt on ratkaistava ongelmia, joissa pohjoismainen malli on toiminut hyvin. Pohjoismaisella mallilla on hyvä mahdollisuus olla paras järjestelmä" ( HS: Ollila Pohjoismainen malli on kapitalismin tulevaisuus)
Ajankohtaista joulukuussa
  • Herätekeskustelu jatkuu aina pajaan saakka. Voit myös lisätä oman aiheeseen liittyvän herätteen, joka voi olla kuva, video, teksti tai linkki johonkin kiinnostavaan nettisivuun
  • Kerro mitä ajatuksia herätteet sinussa herättää ja jaa omia ajatuksiasi omasta suhteestasi hyvinvointivaltioon ja sen tulevaisuuteen. Oman viestin lisääminen tapahtuu klikkaamalla vastaa-linkkiä heräte-keskustelussa
  • Oman tutkimusaiheen ja tuotostavan valinta – ideariihi ningissä
  • Omien tavoitteiden asettaminen - aineenopettajien kanssa voi sopia kurssikorvaavuuksista
  • Keskustelua pajan herättämien ajatusten pohjalta

Tutustu kurssin aikatauluun










Esko Lius Pedagogi / ohjaaja Esko auttaa alkuun ja eteenpäin :-) Ota yhteyttä Minnä Vähämäki Pedagogi / ohjaaja YH1 -kurssilaisten ohjaus Ota yhteyttä Jouko Kajanoja Asiantuntija Hyvinvointi-valtioon liittyvät asiat Ota yhteyttä Juha Nurmela Asiantuntija Hyvinvointi-valtioon liittyvät asiat ja tilastot Ota yhteyttä Taru Kekkonen Ilmiöemäntä Yleinen suunnittelu ja tuki ilmiöissä Ota yhteyttä Ville Venäläinen Ilmiöisäntä Yleinen tuki hyvinvoingti-valtioilmiössä. Vapaan sivistyön op. ohjaus Ota yhteyttä


Sosiaaliset kirjamerkit tagilla hyvinvointivaltio Delicious-palvelussa

Lataa... Ladataan syötettä

Kommenttitaulu

Kommentti

Sinun tulee olla Hyvinvointivaltio - parasta suomalaista designia? 2.12.2009 - 8.2.2010:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Kommentoinut Minna 15. tammikuu 2010 16:17
Kiitokset tosiaan kaikille YH1-kurssilaisille, jotka uskaltuivat ennakkoluulotamasti mukaan tähän kokeiluun. Luulen, että yhteiskuntaopin kurssin asioiden kylkiäisenä on tullut aika annos muutakin oppimista kaupan päälle!
Ja ilmiöhän jatkuu edelleen!
Kommentoinut Taru Kekkonen 13. tammikuu 2010 18:59
Hyvinvointivaltion kyselytunti alkaa keskiviikkona 13.1. klo 18.00 eli juuri NYT! Osoite on http://otavanopisto.emea.acrobat.com/nettilukio
Tervetuloa!
Kommentoinut Jouko Kajanoja 9. tammikuu 2010 19:17
Suomessa käytetään laitoshoidossa masennuslääkkeitä noin kolme kertaa, uni- ja rahoittavia lääkkeitä yli kolme kertaa, neuroleptejä yli kaksi kertaa ja yhteensä psyykelääkkeitä noin kolme kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tiedot ovat vuodelta 2005, julkaistu Kelassa vuonna 2006. Norjan tietoja ei ollut käytettävissä. Suomessa vanhustan laitoshoidossa ja palveluasumisessa on arkisin päivävuorossa 15 hoidettavaa työntekijää kohti. Vastaana luku Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on 6-8. Arkisin iltavuorossa ja pyhäpäivinä on Suomessa 16-17 hoidettavaa työntekijää kohti. Vastaava luku Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on 8-12. Öisin Suomessa on 30 hoidettavaa työntekijää kohti, Ruotsissa ja Tanskassa 26 ja Norjassa 13. Tiedot ovat Stakesin julkaisusta vuodelta 2006. Kun ihmettelin yhdelle Suomen johtavista lääkintäalan ja terveystutkimuksen asiantuntijoista Suomen suurta psyykelääkkeiden käyttöä, hän syytti siitä lääkärikunnan asiantuntemattomuutta ja puhui hoitovirheestä ja että tilanne on paranemassa. Niin varmaan. Altzheimerin tautia sairaastavan anoppini psyykelääkitys pudotettiin puoleen ja hän voi sen jälkeen kaikin puolin paremmin. Uskon kuitenkin, että runsaalla psyykelääkkeiden käytöllä on yhteys henkilöstön alimiehitykseen. Mielestäni vanhusten laitos- ja kotihoidon henkilökunnan alimitoitus on yksi yhteiskuntamme häpeällisimmistä epäkohdista.
Kommentoinut Reijo Tikkakoski 9. tammikuu 2010 16:52
Olen Mian kanssa samaa mieltä siitä, että hoitokulttuuri on yksi syy vanhustenhuollon tilanteeseen. Hoitajapula pakottaa käyttämään lääkkeitä vanhusten hoitokeinona. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa kuinka yli 80- vuotias äitini joutui ensiksi sairaalaan ja terveydentilan kohottua vanhainkotiin. Sinne mennessään hän oli hyväkuntoinen ja reipas. Nopealla aikavälillä tila huononi ja hetken päästä hän ei jaksanut juurikaan nousta sängystä. Lääkäreiden kanssa keskustellessa he kertoivat, että mitään ei ole muutettu. Kun heiltä pyydettiin todistusta annetuista lääkkeistä siihen vedoten, että se annetaan toisen lääkärin arvioitavaksi (sukulaisen), muuttui ääni kellossa ja he totesivat, etä nykyinen lääkemäärä, 15erilaista on enemmän kuin mitä oli sairaalasta lähtiessä ja aloitetaan lääkkeiden vähennys. Positiiviset tulokset näkyivät parissa päivässä. Tämä on vain uksi tapaus, mutta kun katselen muita asukkaita ko laitoksessa,tulee väistämättä mieleen että jonkun pitäisi kyseenalaistaa myös heidän lääkityksensä.
Kommentoinut Li-Ra 8. tammikuu 2010 12:25
Niin, tuo verotushan on syynä, että valtiolla ei ole rahaa käytössään, niin kuin pitäisi olla.
Mutta kuitenkin Suomessa verotus on jo nyt korkeaa ansiotasoon nähden. Mutta meidän leveysasteellamme on asumiskustannukset korkeat ja pitkät välimatkat ja autonkäyttö kallista. Jotenka yksityishenkilö saa miettiä rahankäyttöään tarkkaan, että pärjää.
Valtion olisi syytä keksiä muita kohteita rahoitukseen kuin ansioverotuksen kiristäminen nykyisestään.
Kommentoinut Jouko Kajanoja 8. tammikuu 2010 11:19
Käsitykseni mukaan syy vanhusten laitoshoidon huonoon tilanteeseen on henkilökuntapula. Useimmat henkilökunnasta tekevät uhrautuvaa työtään ja parastaan, mutta kun aika ei riitä. Tilannetta lievittää psyykelääkkeiden yletön käyttö. Joskus niitä käytettiin varmaan liiankin vähän, mutta nyt niitä käytetään pitämään asukit turtuneina. Syytä liian vähäiseen henkilökuntaan voi hakea verotuksen keventämisestä. Kun rahaa on vähemmän, palveluja on heikennettävä. Jos Suomessa olisi Ruotsin tai Tanskan veroaste, Suomen julkisella taloudella olisi käytössään noin 10 miljardia enemmän vuositasolla. Sillä hoidettaisiin Suomen laitoshoidon henkilökuntamitoitus Ruotsin ja Tanskan tasolle ja pantaisiin monta muutakin asiaa kuntoon ja rahaa jäisi vielä velkojen maksuunkin.
Kommentoinut Kia Pasi 31. joulukuu 2009 01:22
En tarkottanut kirjotuksellani sitä, että kaikkien pitäisi olla keskenään samaa mieltä. Tulipahan vaan mieleen, että ainakin itse tunnen sellaisia ihmisiä, jotka todella ovat sitä mieltä, että jos jokin asia ei kosketa juuri ihmistä itseään niin ei se sitten välttämättä kiinnostakaan. Enkä sitäkään äärilaitaa tarkoita tässä asiassa, että kaikkea pitäisi olla auttamassa tai, että kaikkien asioiden pitäisi kiinnostaa.
Vielä on onneksi niin monenlaisia ihmisiä, että ei kaikki ole yhtä ja samaa massaa :)
Kommentoinut Kia Pasi 30. joulukuu 2009 18:38
Mun on aivan pakko vielä kommentoida tuosta alkoholi ja alkoholismi asiasta. Ei varmaankaan kyllä pitäisi jatkaa keskustelua, mutta jatkampa silti.
Kuten monikin jo tästä asiasta keskusteltaessa mainitsikin asia on hyvin monisyinen.

Ensinnäkin alkoholismiin. Olen opiskellut mielenterveys -ja päihdepuolen lähihoitajaksi ja sieltä on tarttunut matkaan jonkin verran tietoa. Alkoholismi on sairaus, se on ihan jo sairausluokituksessakin. On todettu, että ainakin osalla alkoholisteista alkoholismi kulkee suvussa. Ei välttämättä kuitenkaan niin, että esim. jokaisen sukupolven edustaja olisi alkoholisti. Alkoholismiin vaikuttavat geenien lisäksi tottakai (omasta mielestäni) ihmisen saama kasvatus sekä se millaisessa ympäristössä on kasvanut. Eli kuten jo moneen kertaan sanottu, ei niin yksinkertainen asia.

Minna varsinkin pohti sitä, että miksi toisaalta Suomessa myydään alkoholia. Tästäkin käytiin mm. opiskeluaikoina monet keskustelut. Alko on Suomessa periaatteessa ns. monopolin asemassa. Alko on erittäin suuri tulonlähde valtiolle, joten siitä ei haluta luopua. Toisaalta kyllä taas tiedetään alkoholin vaarat.

Teen tällä hetkellä muutaman päivän sijaisuuksia paikassa, jossa suurimmalla osalla taustalla on alkoholin käyttöä ja siitä johtuvaa mielenterveyden häiriötä/sairautta. Tuola työpaikassa on oppinut sen, että elämä ei ole niin auvoinen ja iloinen asia kuin sen voisi olettaa olevan. Ihmisen ongelmiin ja sairauksiin vaikuttavat muutkin asiat kuin esim. tuo paljon puhuttu alkoholi. Ihmisen ongelmat ovat mielestäni eittämättä aina monen asian summa eikä siis voida mielestäni sanoa, että juuri se ja se on aiheuttanut ihmiselle joitain tiettyjä ongelmia yms.

Kukin päättää miten auttaa lähimmäisiään vai auttaako mitenkään. Mielestäni kuitenkin ns. omaan napaan tuijottaminen on erittäin itsekästä ja erittäin "sulkeutunutta" ajattelua. Ei ongelmat katoa mihinkään vaikka niitä ei ajattelisi, niin se vain menee.
Kommentoinut Jouko Kajanoja 30. joulukuu 2009 17:23
Mia Ma, pohdintasi saa vahvaa tukea viime vuosikymmenellä tehdystä laajamittaisesta eurooppalaisesta hyvinvointitutkimuksesta, jonka tärkein uusi tulos oli vanhusten yksinäisyyden paljajstuminen keskeiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Vaikka onkin aika lailla eri asia, tilannetta ei yhtään paranna suomalaisen vanhusten laitoshoidon surkea tila pohjoismaisessa vertailussa. Meillä on laitoshoidossa paljon enemmän vanhuksia hoitohenkilökuntaa kohden, mutta toisaalta psyykelääkkeitä käytetään ainakin kaksinkertaisesti muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Kommentoinut Jouko Kajanoja 30. joulukuu 2009 15:46
Käsitykseni mukaan (ja siitä taitaa olla tutkimusnäyttöäkin) suhtautuminen vanhoihin ihmisiin ja vanhuksiin on Etelä-Euroopassa ja erityisesti monissa Aasian maissa Pohjois- ja Keski-Eurooppaa arvostavampaa. Siinä olisi meillä oppimista. Mutta se, että vanhukset sidotaan sukulaisten armon varaan, on toinen juttu. Useimmat tutkijat minä mukaan lukien uskoivat, että siellä, missä hyvinvointivaltiollinen huolenpito on vähäisempää, sitä ainakin jossain määrin korvaa yksilöiden omaehtoinen inhimillinen ja taloudellinen huolenpito toisistaan. Aika monipuoliset tilastot ja tutkimukset kertovat kuitenkin, että niin ei ole asianlaita. Ilmeisesti yhteiskunnallinen ja yksilöllinen solidaarisuus tukevat toisiaan.
 

Jäsenet (35)

 
 
 

TULEVIA TAPAHTUMIA

AJANKOHTAISTA SISÄLTÖÄ

Uusimmat tapahtumat

Kati Airisniemi on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 8
Endel Pendel on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Marras 6
Liisa Rantasaari julkaisi tilan
"Tervehdys! Olen ollut aikaisemmin täällä, uteliaisuuteni voitti ja " vanha suola" alkoi janottaa, palasin uutta oppimaan."
Loka 26
Jani-Petri Martikainen on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 24
Profiilin kuvakeAnnika Ruohonen ja Riikka Pöyhönen liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 11
Profiilin kuvakeSatu Musakka ja Tuomas Mikkola liittyivät ryhmään Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 6
Heli Väre on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 5
Jenny Virta on nyt jäsen: Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus
Loka 1

© 2017   Created by Taru Kekkonen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot